sunnuntai 26. huhtikuuta 2020

JUMALAN LAPSET




Rauhaa ja Rakkautta sydämiin.

Tänään, aamuisessa rukoushetkessäni, näin kuvan kahdesta suloisesta, taaperoikäisestä lapsesta, jotka suutelivat toisiaan.
Kyselin Jumalalta, onko tämä Häneltä? Että vahvistaisi kuvaa.
Ajatukset alkoi tulvimaan sydämelle, noista kahdesta Jumalan lapsesta, jotka toisilleen rakkaudella suuta antoi.
He eivät olleet kuin maailman lapset, jotka alati riitelivät, vaan sopuisasti toistensa kanssa oleilivat, niin kuin Jumalan lapsille sopii.
Siitä on paljon kerottu myös Jumalan Sanan kautta.

Löysin tällaisen hyvän tekstin jonka koin sopivan tuohon suloiseen kuvaani. Siitä, miten tulla Jumalan lapseksi.

https://www.gotquestions.org/Suomi/Jumalan-lapsi.html
Kuinka voin tulla Jumalan lapseksi?
Kysymys: Kuinka voin tulla Jumalan lapseksi?

Vastaus: "Mutta kaikille, jotka ottivat hänet (Jeesuksen) vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen (Joh. 1:12).

perjantai 24. huhtikuuta 2020

PIENI ENKELI


Pieni enkeli

Jukka Salminen : 
https://www.youtube.com/watch?v=hdlkOqVVHis

 
Pieni enkeli joukossa toisten näkee tähden niin loistavan. Betlehemiin jo rientäkää kaikki, kuulee tähden tuon kutsuvan. Toiset enkelit riemuiten laulaa: "Kunnia olkoon Jumalan." Pieni enkeli kurkottaa kaulaa, jotta näkisi hän tulijan.
Pieni enkeli joukossa toisten hämmästyy lailla paimenten. Lapsi syntynyt on tallin seimeen, luokse härkäin ja aasien. Toiset enkelit laulua jatkaa. Kaikuu Gloria korkeuksiin. Pieni enkeli talliin vain matkaa, törmää ovella se tietäjiin.
Pieni enkeli joukossa toisten vihdoin Jeesuksen nähdä saa. Jouluriemu niin valtava, suuri pienen enkelin valloittaa. Pyhä kirkkaus täyttää jo majan. Koskettaa lämpö rakkauden. Synnyinyö tämä on Vapahtajan. Pieni enkeli ymmärtää sen. Pyhä kirkkaus täyttää jo majan. Koskettaa lämpö rakkauden. Synnyinyö tämä on Vapahtajan. Pieni enkeli ymmärtää sen.

ENKELI TAIVAAN



Enkeli taivaan



Tunnetuin Lutherin virsi on varmaan jouluvirsi, 21. Se on otettu suomalaiseen
virsikirjaan jo vuonna 1605. Siitä asti, yli 400 vuotta, se on kaikunut kouluissamme
ja kirkoissamme lasten ja aikuisten laulamana. Se on julistanut halki vuosisatojen
ilosanomaa Jeesuksen syntymästä. Sanathan pohjautuvat tietysti jouluevankeliumiin:
1. Enkeli taivaan lausui näin: Miks hämmästyitte säikähtäin?
Mä suuren ilon ilmoitan Maan kansoille nyt tulevan.
2. Herramme Kristus teille nyt On tänään tänne syntynyt.
Ja tää on teille merkiksi: Seimessä lapsi makaapi.
3. Jo riennä, katso, sieluni, Ken seimessä nyt makaapi:
Hän on sun Herras, Kristukses, Jumalan Poika, Jeesukses.
4. Oi terve tänne tultuas, Syntist' et hylkää, Armias.
Sä köyhäks tulit, rikkahin, Sua kuinka kyllin kiittäisin.
5. Ah Herra, joka kaikki loit, Kuin alentaa noin itses voit
Ja tulla halpaan seimehen Heinille härkäin, juhtien!
6. Vain heinät on sun vuoteenas, Oi Herra, taivaan kuningas,
Vaikk' eivät kultavaattehet Sun oisi valtas arvoiset.
7. Näin näytät esimerkilläs, ettei sun kelpaa edessäs
Ei kunnia, ei korkeus, ei valta, kulta, rikkaus.
8. Ah Herrani, mun Jeesuksein, tee asunnokses sydämein.
Mua älä hylkää tuskassa, Vaan vahvista ain uskossa.
9. Ah, iloni jos sinuss' ois, enk' unhoittaa sua koskaan vois.
Suo siihen apus armosta, Niin kiitän aina riemulla.





10. Nyt Jumalalle kunnia, Kun antoi ainoon Poikansa,
Siit' enkelitkin riemuiten Veisaavat hälle kiitoksen.
Tämä viimeinen säkeistö lauletaan Jumalaa kunnioitten, seisten.


maanantai 20. huhtikuuta 2020

LÄMPÖÄ JA RAKKAUTTA

Kuva


Eilen aamuna sain rukous hetkessäni kuvan uskovasta ystävästäni. En tiedä tarkoittaako mitään ja jos niin mitä tarkoittaa?
Näin ystäväni eilisessä aamukuvassani. Hän oli siinä edessäni ja piteli molemmin käsin jotakin, en tiedä oliko se takki vaiko jokin peitto? Siinä oli siniset reunat. Sitten tuli vielä mieleen olisiko se loimi? Hevosen loimi? 🐴 ?? Siinä hän levitti iloisena loimea edessäni kuin tarjoten tai esitellen sitä minulle. Tiedän hänet hevosystäväksi.
Jumala tietää ...
Löysin tällaisen ihanan tekstin pätkän :

Viitan kanssa on hyvä olla ja kiva kulkea. Se on just sopivan kokoinen, väljä ja joustava, eikä paina liikaa. Siihen voi kääriytyä, kun tulee kylmä. Se on matkamiehen suoja ja turva, joka lämmittää missä vaan matkamies kulkee tai lohduttaa kun tulee orpo olo. Sen puute merkitsee ahdinkoa, kun ilman lämmintä peitettä ja rakkautta ihminen palelee. Sen lempeämpää tekoa kuin palelevan ihmisen peitteleminen ei ole.
Amen

 36. "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"
37. Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'.
38. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.
39. Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'.
40. Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."
Matt.22.

Olkoon tämä opiksi ja siunaukseksi meille.

tiistai 14. huhtikuuta 2020

KIRKKOTIELLÄ




Kirkkotiellä



”Äiti”, hän äkkiä kysyy, ”onko se sama Jeesus?” ”Mitenkä?” – ”Jouluna, äiti, muistatko, myös oli Jeesus, sellainen pieni aivan, eikä hän itkenyt yhtään, seimessä heinillä nukkui eikä itkenyt yhtään. Onko se sama Jeesus, joka on ristinpuulla tällä tavalla, äiti?”

”On, hän on se sama Jeesus.”

Päivä on pilvinen, sillä pitkänäperjantaina päivä on pilvinen. Äitinsä kirjaa kantaa poika ja omiaan miettii. ”Kirkossa sanottiin, äiti, että se toinen Jeesus yrttitarhassa itki. Ja sitten ne sotamiehet tulivat sinne, ja sitten ne veivät hänet ja löivät nauloilla ristinpuulle - tällä tavalla, äiti. Löivät. Varmaan se koski, varmaan se kovin koski, sillä hän huusi isää ja itki… Äiti, hän itkee nytkin, kuuletko, koko ajan?”

”Mitenkä,? Missä itkee?”

”Sinun kohdallas aivan kuuluu se itku, äiti.” ”Minun?” Vavahdus puistaa äitiä niin kuin lyönti. ”Minun? eikä se itku sitten sinulle, sinussa itke?” ”Ei, se ei itke tässä. Jeesus heinillä nukkuu eikä hän itke yhtään.”

Päivä on pilvinen, sillä pitkänäperjantaina päivä on pilvinen. Äitinsä kirjaa kantaa syytön, huoleton poika ja nauraa lintua, nauraa… Varpunen hyppii tiellä, hyppii… Oi, miten kevyt!

Jeesus äidissä itkee.


JUMALA OMPI LINNAMME



Jumala ompi linnamme


On suuri onni saada asua vapaassa maassa. Näin ei ole aina ollut, vaan Suomi joutui taistelemaan itsenäisyydestään. Sota oli hirveä koettelemus koko kansalle. Sodassa kuoli ja haavoittui paljon nuoria miehiä, lasten isiä. Naiset osallistuivat sotaan Lottina tai Marttoina, jotka järjestivät sotamiehille ruokaa ja vaatteita. Ne, jotka eivät olleet rintamalla, joutuivat yksin hoitamaan kotia, Kaikilla oli koko ajan suuri pelko ja huoli mielessä.
Martti Luther kirjoitti vuonna 1528 virren:
"Jumala ompi linnamme ja vahva turva aivan.
On miekkamme ja kilpemme ajalla vaaran, vaivan.
Se vanha vainooja, kavala, kauhea, on kiivas, kiukkuinen
ja julma, hirmuinen.
Vain Herra hänet voittaa.
Se sana (= Jumalan sana) seisoo vahvana, he ei voi sitä kestää.
Kun kanssamme on Jumala, ken meiltä voiton estää.
Jos veis he henkemme, osamme, onnemme, ne heidän olkohon,
vaan meidän iät on Jumalan valtakunta."
Tämä virsi on varmasti ollut monen lohdutuksena sodassa, hädän hetkellä. Siihen aikaan lapset ja nuoret osasivat paljon virsiä. Osaatko sinä sen. Se on otettu suomalaiseen virsikirjaan jo vuonna 1583. Nykyisin sitä lauletaan kirkoissamme erityisesti suurissa juhlissa. Luther kirjoitti sen Raamatun psalmin 46 perusteella:
"Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyisi ja vuoret meren pohjaan vajoaisivat, vaikka sen vedet pauhaisivat ja kuohuisivat ja vuoret vapisisivat sen raivosta.
Virta lähteinensä ilahduttaa Jumalan kaupungin, Korkeimman pyhät asunnot. Jumala on sen keskellä, ei se horju, Jumala auttaa sitä jo aamun koittaessa.
Pakanat pauhaavat, valtakunnat horjuvat; kun hän jylisee, huojuu maa.
Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. Tulkaa, katsokaa Herran töitä, hänen, joka tekee hämmästyttäviä tekoja maan päällä: hän lopettaa sodat maan ääriin saakka, hän särkee jousen, taittaa keihään, polttaa sotavaunut tulessa.
"Heretkää ja tietäkää, että minä olen Jumala, korkea kansojen keskellä, korkea maan päällä." Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. Sela."

perjantai 10. huhtikuuta 2020

SIUNATTUA PÄÄSIÄSITÄ



”Ja hän on kuollut kaikkien puolesta, jotta ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen vaan hänelle, joka on kuollut ja noussut kuolleista heidän tähtensä. Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan; meille hän uskoi sovituksen sanan.” 2. Kor. 5:15,19

sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

ASKARTELE KIRJANMERKKI RAAMATUN VÄLIIN

KIRJANMERKKI RAAMATUN VÄLIIN

Kuva


Tänään, kun olin nousemassa ylös vuoteeltani aamulla rukoukseni jälkeen näin kuvan, jossa valmistettiin pöydällä ristin muotoisia kirjanmerkkejä Raamatun väliin ...
Vähän kuin se minun "Se On Täytetty" ommeltu risti, mutta nyt tehty kirjanmerkiksi.
Oivallista tekemistä tähän Pääsiäisen aikaan.
Jos ja kun noita alan tekemään, kirjoitan siihen tietysti " Se On Täytetty ", kuinkas muutenkaan.
Mielikuvitukselle vain rajat. Päällystä pahvia mitä löydät, vanhat tapetin palat ym. ym.
Näitä voi käyttää myös traktaatteina ja sitten hyötyyn sinne Raamatun väliin, lempi kohtasi kohdalle.

Askartele esimerkiksi muovilla päällystetystä paperista itselleen kirjanmerkin, joka sijoitetaan oman Raamatun väliin.
Kirjanmerkkiin kirjoitetaan mahdollisesti jokin tärkeältä tuntuva raamatunlause.
Siunattua ja Rikasta askartelua päiviinne!


JEESUS SIUNAA LAPSIAS