maanantai 28. lokakuuta 2019

TALONPOIKA, JOKA EI TYYTYNYT ILMOIHIN




Talonpoika, joka ei tyytynyt ilmoihin


Olipa kerran talonpoika, joka kesät talvet nurisi ilmoista. Niinpä hän alituiseen tyytymättömänä Jumalan säätämiin ilmoihin rukoili, että Jumala sallisi ja antaisi hänelle kyvyn itse hoitaa ilmat ja säät mielensä mukaan. Ja Jumala antoi näin tapahtua.
Nyt antoi talonpoika mielensä mukaan sataa lunta ja vettä, samoin aurinko paistoi hänen toiveensa mukaan. Lämmin auringonpaiste tuntui kaikkein suloisimmalta ja silloin kun maa ja kasvullisuus tarvitsivat kosteutta, antoi talonpoika sataa. Niinpä vallitsikin hänen vainiollaan alituinen lämmin aurinkoinen sää ja riittävä, piristävä kosteus. Talonpoika arveli, ettei koskaan oltu vielä koettu ja nähty niin ihanaa säätä, kuin hän oli tuoksi kesäksi järjestänyt.
Mutta viljan leikkuuaikana tuli surkea pettymys. Olki oli kasvanut hyvin, mutta tähkissä ei ollut jyviä. Talonpoika oli ilmoja säätäessään kokonaan unohtanut tuulen, jota ilman ei tähkäänkään tule jyviä.

Näin käy jokaiselle, joka yrittää mestaroida Jumalan töitä.

 

 

lauantai 26. lokakuuta 2019

KAKSI HIIRTÄ

Kaksi hiirtä


Kaupunkihiiri lähti kerran retkeilemään ja tuli maaseudulle maahiiren luokse vieraisille. Tämä kestitti vierastaan parhaimman kykynsä mukaan ja tarjosi jyviä, pähkinöitä, tammenterhoja ja muita maaseudun ja luonnon antimia.
Mutta kopea kaupunkilainen tuumi halveksivasti: Sinä olet köyhä hiiri, miksi haluat elää täällä puutteessa ja yksinkertaisesti. Lähde mukanani kaupunkiin, minä kyllä hankin sinulle ja itselleni kaikenlaisia herkkuja.
Niinpä tuo maalaisserkku seurasi kaupunkilaisvierastaan tämän komeaan ja kauniiseen kaupunkiasuntoon. Saman tien painuttiin heti kellareihin, joissa oli yltäkylläisesti leipää, lihaa, läskiä, makkaraa, juustoa ja muita herkkuja. Kaupunkihiiri kehotteli vierastaan syömään mielin määrin ja kehaisi siinä samassa: Tällaista ruokaa minulla on joka päivä, eikä se lopu koskaan.
Siinä samassa tuli talon renki kellariin kolistellen avaimia kellarin ovessa. Tietenkin hiiret pelästyneinä juoksivat tiehensä. Kaupunkihiiri tunsi paikat ja löysi pian oman kolonsa, mutta maahiiripä ei hätäännyksissään tiennyt, mihin olisi piilottautunut ja juoksenteli hädissään seinää ylös ja toista alas ja joka hetki oli vaara tarjona henkensä menettämiseen. Vihdoin renki lähti kellarista ja hiiret pääsivät rauhaan. Kaupunkihiiri virkkoi: Nyt ei ole taas mitään hätää, jatkakaamme herkuttelua ja voikaamme hyvin.
Tähänpä vastasi silloin maahiiri: Helppohan sinun on noin sanoa, kun tiesit ja helposti löysit oman piilopaikkasi, mutta minä olin vähällä menettää henkeni. Sanon sinulle suoraan, että ole sinä vain rikas kaupunkilainen ja syö makkaraa sekä läskiä. Minä haluan kuitenkin yhä olla köyhä pieni maahiiri ja syödä tammenterhojani. Sinä täällä kaupungissa et ole silmänräpäystäkään vapaa rengeistä, kissoista ja monenlaisista satimista ja kaikki talon asukkaat vihaavat sinua, mutta minä olen kaikista näistä vaaroista vapaa omassa pienessä ja köyhässä majassani.

 

Opetus:

Suurissa vesissä saadaan kyllä suuria kaloja, mutta pienissä vesissä hyviä pikku kaloja; rikkaalla on kylliksi kadehtijoita, murhetta ja muuta harmia.

torstai 17. lokakuuta 2019

HEVONEN JA AJAJA



Hevonen ja ajaja


 
Hevosen, vaikka se onkin ajajaansa paljon voimakkaampi ja väkevämpi, on kuitenkin toteltava häntä. Kun näin tapahtuu, kulkevat rattaat tai hevosten vetämät vaunut hyvin. Tällaisessa matkanteossa on ajajalla suurempi vastuu kuin hevosilla, sillä hän tuntee tiet ja tietää matkan päämäärän ja niin päästään onnellisesti perille.
Jos hevoset eivät halua totella ajajaansa, vaan juoksevat mihin mieleen juolahtaa kivien ja kantojen yli, särkyvät vaunut ja valjaat, hevoset loukkaavat itsensä, samoin ajaja ja matkustajat, ja koko matka on pilalla.
Samoin on täällä maailmassa meidän elämässämme. Jos nuoret olisivat vanhoille kuuliaisia ja ottaisivat opiksi annetut neuvot, niin sellaisten nuorten kävisi hyvin ja he menestyisivät. Jos nuoriso taas vain kerskailee omilla voimillaan, ei hillitse itseään ja harkitse tekojaan, niin kaikki menee vikaan ja nurin. Ei tässä maailmassa menestytä, jos pikapäissään hyökkäillään sinne ja tänne ja siinä tohinassa pääkin lyödään seinään. Ei sellainen meno hyvin pääty.
Siellä missä nuoriso olisi viisas ja vanhuus väkevä, siellä ei kyettäisi onnellisuutta edes kullalla punnitsemaan!


perjantai 11. lokakuuta 2019

LENTÄVÄT HANHET



Lentävät hanhet


 
Haukan iskiessä hanhilaumaan yrittävät hanhet lentämällä pakoon, vaikka ne onnistuisivat paljon paremmin tässä yrityksessään, jos juoksujalkaa maata pitkin pakenisivat ahdistajaansa. Kun taas susi lähestyy hanhilaumaa, niin hanhet yrittävät kiiruusti juoksemalla pakoon, vaikka nyt olisi tietenkin viisainta lentää. Eihän susi kykene lentämään, eikä haukka juoksemaan.
Näin tekevät ihmisetkin. Kun paha omatunto alkaa soimata ja painaa, niin ollaan levottomia ja juostaan sinne tänne ikään kuin päästäksemme pakoon. Vihdoin otetaan avuksi omat hyvät työt ja koetetaan niillä rauhoittaa omaatuntoa. Se on kuitenkin yhtä turhaa ja tarpeetonta kuin hanhien juoksu suden kanssa. Ainoa keinomme omantunnon rauhan saavuttamiseen on Jumalan sanan kuuleminen, vastaanottaminen ja uskominen.

tiistai 8. lokakuuta 2019

AURINKO


Aurinko


 
Auringon säteet ovat lähellä sinua. Ne lankeavat kasvoillesi, lämmittävät ja polttavat sinua niin, että todella sen tunnet.
Et kuitenkaan voi nähdä auringon säteitä, vielä vähemmän vangita niitä, vaikka koko ikäsi sitä yrittäisit. Voit kyllä estää niitä paistamasta ikkunasta, mutta yritäpä ottaa auringon säde kiinni! Siihen sinä et kykene.
Myös Jumalan käsi on kaikkialla, mutta näkymättömänä ja käsittämättömänä ja yläpuolella kaiken olevaisen. Jumala on vapaa, ei sidottu mihinkään paikkaan vaan yhtä aikaa kaikkialla.
Kas, kun aurinko paistaa suuren meren pinnalle, silloin ei tietenkään ole muuta kuin yksi ainoa auringon kuva vedessä, koska ei ole muuta kuin yksi aurinko.
Kuitenkin saman meren rannalla sadat ja tuhannet ihmiset näkevät merenpinnassa saman auringon kuvan juuri omalla kohdallaan eikä tuumaakaan sivummalla. Ja jos lähtee kävelemään pitkin meren rantaa, kuva kulkee mukana ja näkyy aina juuri katsojan kohdalla.
Näin on Jumalakin läsnä kaikkialla. Vaikka tuhannet silmät eri paikoista hänet näkevät, niin ne näkevät saman Jumalan.

PIENI LAULU LAPSISTA



 

Pieni laulu lapsista

 

Lapsia me olemme loppuun asti
Kynttilät käsissä
me kuljemme pimeitä teitä
ja pimeys ympäröi meitä
Hämmennys silmissä
me kuljemme totuuden teitä
ja totuus pakenee meitä
Yksin kuljemme
kaukana kaikista teistä
eikä kukaan ohjaa meitä
Lapsia me olemme loppuun asti
Odotamme ihmettä, petymme
itkemme ja unohdamme
Kutsumme yhtä yksinäistä
hiutaletta talven lumeksi
Lapsia me olemme loppuun asti,
kuljemme kynttilät käsissä,
hämmennys silmissä,
näkemättä tietä liekiltä
Tommy Tabermann 


... MUTTA JEESUS KYLLÄ OHJAA MEITÄ !!!

perjantai 4. lokakuuta 2019

PIKKUINEN LAPSI NÄKEE SEN

 
Pikkuinen lapsi näkee sen,
mitä ei näe aikuinen.
Silmiä lapsen ei mikään peitä.
Lapsi on nähnyt enkeleitä
suuressa Jumalan talossa
puhtaassa, kirkkaassa valossa.

Pikkuinen lapsi tietää sen,
mitä ei tiedä aikuinen:
taivas on aivan lähellä maata.
Sitä ei mikään estää saata.
Ilo on tullut maailmaan.
Lapsi sen kertoo katseellaan.

Anna-Mari Kaskinen

JEESUS SIUNAA LAPSIAS