torstai 29. maaliskuuta 2018

PÄÄSIÄINEN

     
     PÄÄSIÄINEN

Otetaanpa tähän väliin tämmöistä Pääsiäis aiheista.

Palmusunnuntai

Lähdetään liikkeelle palmusunnuntaista eli pääsiäisviikonloppua edeltävästä sunnuntaista.

Päivää kutsutaan palmusunnuntaiksi, koska ihmiset iloitsivat Jeesuksen saapumisesta kaupunkiin. He huusivat Hoosianna, jota käytettiin Jeesuksen aikana huraa-huutona.

Palmusunnuntain jälkeen alkaa hiljainen viikko. Jeesus tiesi, että hänellä on kärsimys edessään.


Kiirastorstai

Jeesus söi viimeisen ateriansa kiirastorstaina opetuslapsiensa kanssa. Jeesus myös pesi opetuslapsien jalkoja. Miksi ihmeessä?

”Nykyään pesemme käsiä ennen kuin alamme syödä. Jeesuksen aikaan oli tärkeää pestä myös jalat hyvin. Pesemällä opetuslapsiensa jalat hän osoitti heille, kuinka paljon hän rakasti heitä”, Mestad kertoo.

Aterian jälkeen tapahtumat muuttuvat pelottaviksi. Jeesus nimittäin kertoo, että yksi opetuslapsista pettää hänet. Tämä petturi osoittautui Juudas Iskariot -nimiseksi mieheksi, joka myi Jeesuksen 30 hopearahasta roomalaisille sotilaille.

”Jeesus pidätetään yöllä, koska toiset ihmiset eivät pitäneet siitä, mitä Jeesus teki ja opetti”, Mestad sanoo.

Pitkäperjantai

Pitkänä perjantaina Jeesus joutuu ristille. Jeesukseen ristiinnaulitseminen on hankala asia selittää lapselle.

”Kerron itse lapsille pitkästä perjantaista näin: Istumme ison kiviristin ympärillä. Pidämme toisimme kädestä kiinni. Puhallamme ristin päällä seisovan kynttilän sammuksiin. Se symbolisoi Jeesuksen kuolemaa”, Mestad sanoo.

Mestadin mukaan lapsille on turha kertoa yksityiskohtia ristiinnaulitsemisesta. Tunnelma on tärkein.

”Vaikka lapset eivät ymmärrä, mitä kuolema merkitsee, he aistivat, että päivä oli hyvin surullinen”, Mestad sanoo.

Pääsiäissunnuntai

Juhla huipentuu sunnuntaihin. Mutta mitä pääsiäisenä oikein juhlitaan?

”Kaksi päivää Jeesuksen kuoleman jälkeen ystävät kävivät haudalla, mutta kun he saapuivat paikalle, Jeesus ei ollut haudassa. Silloin enkeli tuli heidän luokseen ja sanoi, että Jeesus elää taas”, Mestad sanoo.

Pääsiäisen viesti on surullisista tapahtumista huolimatta iloinen:

”Jeesus ei ole enää haudassa. Hän on kuolemaa vahvempi”, Mestad kertoo.
https://www.vau.fi/juhlapyhat/paasiaine ... -lapsilta/
Kuva
http://vikki.pp.fi/BirgitMummu/Animaati ... en/029.gif

OLETTE VARMAANKIN HUOMANNEET .... MINÄ RAKASTAN, KUVIA JEESUKSESTA!!! 
Tartutaan taas näihin muisteloihin, että saatte kuvan, uskon tiestäni, tästä se alkoi, ja slloin oli todellakin; PÄÄSIÄISEN AIKA!!! :




1966 KEVÄT

Olin kuusivuotias kun ensimmäisen kerran koin Jeesuksen lähelläni. Oli kaunis keväinen, lämmin Pääsiäisaamu. Isäni ja äitini istuivat aamukahvilla keittiössä. He lukivat sanomalehteä joka oli pääsiäisnumero.
Lehden keskiaukeamalla oli kertomus Jeesuksesta ja suuri mustavalkoinen, piirretty muotokuva Jeesuksesta. Vanhempani keskustelivat artikkelista ääneen, kertoen Jeesuksesta ja tämän elmästä. Se oli kaunis tarina joka sävähdytti pientä sydäntäni.
Kuuntelin heitä hiljaa, hyvin surullisena ja lopulta juoksin mitään sanomatta ulos rappusille, flanellinen yöpuku yllä. Istuin siinä kauniissa kevät auringossa itkien, itkin todella katkerasti.
- "Kuinka niin hyvä mies oli murhattu!"
Se oli rakkautta ensisilmäyksellä, kuinka paljon rakkautta niin pienestä tytöstä löytyikään. Aloin pikkuveljeni kanssa käydä lasten pyhäkoulua, minä nautin niissä käynneistä. Oli kivaa kun sai oman pyhäkoulu taulun mihin sai aina tähden tai lampaan kun oli käynyt pyhäkoulussa. Liimailin tarroja tauluihin ja ihailin kun taulun tähti taivaat täyttyivät ja kedot täyttyivät lampaista.
Isä ja äiti oli jostakin ostanut 2 Ikuisia kertomuksia kirjaa, joita sitten iloiten selailin ja ihalin niissä olevia kuvia. Isosiskoni luki minulle usein noiden kirjojen tarinoita. Nykyään minulla on koko 10 kirjan sarja hyllyssä ja se on minulle kovin rakas. Pojan poikien hyllystäkin tuo sarja löytyy. Suosittelen sitä lapsi perheisiin jos sitä vain jostain löytää.
Joulun aikaan lempivirteni oli, Hiljaa, hiljaa , Joulun kellot kajahtaa, sitä minä lauloin ylistäen… Jeesus tullut on! Koulu ikäisenä aloin sitten käydä seurakunnan tyttökerhoissa jossa myös olin kuin kotonani. Nämä olivat minun juttuja odotin aina sitä päivää että pääsin kerhoon.
Meidän kaikkien elämä on suunniteltu jo ennen syntymää, vaikka välillä tuntuukin ettei elämällä ole mitään tarkoitusta. Jumala johtaa meitä aina seuraavaan pisteeseen, uuteen oppiin, elämän läksyyn, joita on elämä täysi, meidän elämämme loppuun asti.
Vain uskolla löytyy täydellinen elämän tarkoitus, elävässä yhteydessä Jumalaan, alkaa ymmärtää elämän tarkoituksen, se kaikki löytyy Jumalan sanasta, tutkimalla raamattua, ja kuulemalla Sanaa. Se antaa vastauksen kaikkiin kysymyksiin ja elämä avautuu sitä enemmän mitä enemmän sitä sanaa tutkii ja elää. Ääneen lukien sana muuttuu rukoukseksi.
KUINKA SINÄ OPIT TUNTEMAAN JEESUKSEN? MINKÄ IKÄINEN OLIT? ONKO JEESUS NYT SINUN PARAS YSTÄVÄSI?
JEESUS ON MINUN PARAS YSTÄVÄNI - RAKKAANI !!

Tarina Jeesuksen Lapsille (Elokuva): https://www.youtube.com/watch?v=KM0cqCIxYs4



keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

ENKELI VIERAILI MARIAN LUONA 2


ENKELI VIERAILI MARIAN LUONA
(kirja;📘 osa 2, Lasten paras Ystävä - Jeesus, jatkuu ..)

Sen päivän iltana, jolloin taivaallinen Isä päätti lähettää oman ainokaisen Poikansa maailmaan, istui kaksi pientä enkeliä valkoisen pilven reunalla. Heillä oli kummallakin kultainen kori ja koreissa oli hohtavia kiviä, joita he olivat poimineet Kristallimeren rannalta.
Niin enkeli sanoi toiselle enkelille:
- Katso, kuinka kauas minä heitän!
Toinen hymyili ja vastasi sanoen:
- Minä olen pienempi kuin sinä, minä heitän vain tähän lähelle.
Niin he heittivät monta kirkasta kiveä synkkään yöhön ja iloitsivat suuresti nähdessään, kuinka kivet piirsivät pimeälle taivaalle loistavia juovia.


Silloin ihmiset näkivät taivaalla kirkkaita valoja ja he ihastuivat ja sanoivat toisillensa:
- Katsokaa, kuinka kauniisti tähdet lentävät!
Silloin eräs heistä ennusti ja sanoi:
- Totisesti minä sanon teille: tänä päivänä tapahtuu jotain ihmeellistä maan päällä.



Samassa taivas avautui pienten enkelien edessä, ja he näkivät enkeli Gabrielin. Herran kirkkaus ympäröi hänet ja pyhä vakavuus asui hänen kasvoillaan. Niin pienet enkelit peljästyivät ja nousivat seisomaan ja kumarsivat enkeli Gabrielille. Mutta silloin putosi toinen kultainen kori pilven reunalle, ja kaikki kirkkaat kivet vierähtivät yhtä aikaa pimeään yöhön.

Silloin se ihminen, joka oli juuri ennustanut, huudahti suurella äänellä ja sanoi:
- Enkö minä sanonut teille, että tänään on jotain ihmeellistä tapahtuva, sillä näin kirkasta tähtisadetta emme ole ennen nähneet.
Mutta pienet enkelit rohkaisivat itsensä ja kysyivät enkeli Gabrielilta:
- Kenen luo sinä olet matkalla?
Gabriel riemuitsi suurella äänellä ja vastasi:
- Taivaallinen Isä lähetti minut Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret, neitsyen luo, joka on kihlattu Joosef-nimiselle miehelle Daavidin suvusta, ja neitsyen nimi on Maria.
Silloin pienet enkelit, jotka tahtoivat tietää kaiken, mitä taivaassa ja maan päällä tapahtui, pyysivät kauniisti ja sanoivat:
- Emmekö mekin saa seurata sinua neitsyen luo, sillä me haluamme nähdä hänet, jolle taivaallisella Isällä on asiaa.
Niin hän sanoi heille:
-Tulkaa ja katsokaa, mutta seuratkaa minua etäältä.
Gabriel lähti Nasaretin kaupunkiin Marian luokse, ja pienet enkelit seurasivat häntä.
Ja tullessaan sisälle hänen luoksensa enkeli Gabriel sanoi:
- Terve, armoitettu! Herra on sinun kanssasi!
Mutta Maria hämmästyi kovin siitä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa.
Niin enkeli sanoi hänelle:
- Älä pelkää Maria, sillä sinä olet saanut armon Jumalalta. Ja katso, sinä synnytät pojan, ja sinun on pantava hänen nimekseen Jeesus.
Tästä puheesta pienet enkelit hämmästyivät ja kuiskasivat toisillensa:
- Katso, meidän Kuninkaamme laskeutuu alas kirkkauden valtaistuimelta, ja Maria saa hoitaaksensa kunnian Kuninkaan.
Silloin he kuulivat, kuinka Maria vastasi nöyrästi hymyillen:
- Katso, olen Herran palvelijatar, tapahtukoon minulle sanasi mukaan.
Ja enkeli Gabriel lähti Marian luota, ja pienet enkelit seurasivat häntä suuresti iloiten ihmisten lasten tähden, joiden pelastajaksi heidän Kuninkaansa tahtoi alentua.
Siitä ilosta he heittivät toisessakin kultaisessa korissa olevat kirkkaat kivet taivaan avaruuteen. Ja jälleen tuli loistava tähtisade, jota ihmiset ihaillen ja ihmetellen katselivat. 
Maailman suurin ihme oli tapahtumassa. 



Jatkuu ... 💗

maanantai 26. maaliskuuta 2018

LASTEN PARAS YSTÄVÄ 1

LASTEN PARAS YSTÄVÄ

Minulla on kirjahyllyssäni ihastuttava, vanha kirja; Lasten Paras Ystävä. Sen on kirjoittanut Ensio Lehtonen, vuonna 1946.
Kirja on osoitettu, juuri teille, te rakkaat lapset, mutta kyllä se sopii luettavaksi sinullekkin, lapsenmielinen, uskova aikuinen.
Ajattelin, että alan tuoda sen tarinoita, pieninä palasina, pikku hiljaa. Valitettavasti en osaa tuoda kirjan kuvitusta teille, mutta yritän kuvittaa sitä sopivalla tavalla. Haluan jakaa tuon ihanan teoksen teille. 




Näin se alkaa:

RAKKAAT LAPSET 
( 📘 osa 1)

Olen ajatellut teitä, rakkaat lapseni, kun olen koonnut ja kirjoittanut tätä kuvakirjaa Jeesuksen elämästä. Juuri teille olisin tahtonut kertoa Jeesuksesta jotain hyvin kaunista, suurta ja ihmeellistä. Siksi olen etsinyt rakkaasta Raamatustani kaikki kauneimmat kertomukset, suurimmat voimateot ja ihmeellisemmät tapaukset. Uskon, että te pidätte niistä.
Mutta sydämeni toivoo, ettette ainoastaan pitäisi Jeesuksesta ja hänen kertomuksistaan, vaan että hänestä tulisi teidän paras Ystävänne.
Noin kaksikymmentäviisi vuotta sitten Jeesus tuli minun sydämeeni. Silloin Hän tuli minulle rakkaaksi. En ole osannut häntä rakastaa aina niinkuin olisin tahtonut. Mutta hän on ollut kuitenkin minulle rakastava Jeesus. Yhä uudelleen olen saanut näiden vuosien kuluessa ilolla ja ihmetellen todeta:  ...Jeesus rakastaa minua!" 
Rakkaat lapseni, Jeesus rakastaa teitäkin! Jeesus rakastaa koko sydämellään. Hänen rakkautensa suuruutta emme voi mitata. Se on aivan käsittämätöntä. Golgatan risti ja verihaavat todistavat, että Jeesuksen rakkaus on ollut kuolemaakin väkevämpi.
Tämä Jeesus on teidän paras ystävänne. Hänestä tämä kirja kertoo, hänen valtavista töistään ja ihanista opetuksistaan. Olen ottanut Raamatusta aivan sanasta sanaan sen, mitä Raamattu niistä kertoo. Mutta olen myös näihin kertomuksiin lisännyt poikia ja tyttöjä ja enkeleitä. En tietysti tiedä, ovatko juuri nämä lapset olleet Jeesuksen seurassa. Mutta samalla tavalla kuin nämä pienet ovat uskoneet Jeesukseen, ovat tuhannet muutkin lapset häneen uskoneet. Samoin ovat enkelit todella olleet olemassa. Ja ovat tänäkin päivänä. Teilläkin on omat enkelinne. 



Siksi nämä kertomukset eivät ole satuja. Ne ovat todella totta. Ihmeellistä todellisuutta.
Tässä kirjassa ei ole kerrottu Jeesuksen kuolemasta, ei ylösnousemuksesta eikä siitä, kuinka hän sen jälkeen kulki opetuslastensa seurassa näkymättömänä Vapahtajana. Näistä ihmeellisistä asioista kerron seuraavassa kirjassa, jos Jeesus uskoo sen kirjoittamisen minulle ja antaa elämänvuosia ja voimia sitä varten.
Toivon, että .. Lasten paras Ystävä on teille rakas ja kallisarvoinen kirja, jonka säilytätte huolellisesti ja luette yhä uudelleen. Kaikkein kauneimmat kohdat on sitten opeteltava ulkoa.
Tämän kirjan tuottama voitto tekijänpalkkioineen lankeaa orpokoti Päivölän hyväksi; jossa hoidetaan sotaorpoja ja kotinsa menettäneitä lapsia. Muistakaa heitä rukouksissanne tätä kirjaa lukiessanne. Heidän osoitteensa on vain, Puistola.
Rakkaat lapseni, teitä siunaten ja teidän puolestanne rukoillen, lähetän tämän kirjan teille.
Muistattehan aina: Jeesus rakastaa teitä!
Jeesus on lasten paras Ystävä.

                                      Taivaskalliolla 14.10.1946.

                                                 Ensio - setä.




JEESUS POIKANA

.. JEESUS VARTTUI VIISAUDESSA
JA IÄSSÄ JA ARMOSSA JUMALAN
JA IHMISTEN EDESSÄ." 


                                                                  Jatkuu ... 💗

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

PALMUSUNNUNTAI


  PALMUSUNNUNTAI
Jeesus ratsastaa Jerusalemiin - Evankeliumi Matteuksen mukaan 21 luku

Kun he lähestyivät Jerusalemia ja olivat tulossa Betfageen Öljymäelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: "Menkää tuolla näkyvään kylään. Siellä on aasintamma kiinni sidottuna ja varsa sen vierellä; löydätte ne heti. Ottakaa ne siitä ja tuokaa minulle. Jos joku sanoo teille jotakin, vastatkaa, että Herra tarvitsee niitä mutta palauttaa ne pian."

Näin tapahtui, jotta kävisi toteen tämä profeetan sana:

- Sanokaa tytär Siionille: Katso, kuninkaasi tulee! Hän tulee luoksesi lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla.

Opetuslapset lähtivät ja tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt. He toivat aasin ja varsan ja panivat niiden selkään vaatteitaan, ja Jeesus istuutui aasin selkään. Ihmisiä oli hyvin paljon, ja he levittivät vaatteitaan tielle, toiset katkoivat puista oksia ja levittivät tielle niitä. Ja ihmisjoukko, joka kulki hänen edellään ja perässään, huusi:

- Hoosianna, Daavidin Poika! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!

Kun hän tuli Jerusalemiin, koko kaupunki alkoi kuohua ja kaikki kyselivät: "Kuka hän on?" Ihmiset sanoivat: "Hän on Jeesus, profeetta Galilean Nasaretista." 

Kaikkein Suurin Kertomus: https://www.youtube.com/watch?v=s-1DUO2G2eY

LENSI MAAHAN ENKELI: https://www.youtube.com/watch?v=6MXvmHgbY0Y


torstai 22. maaliskuuta 2018

RAAMATUN KERTOMUS PIENESTÄ MOOSES - LAPSESTA


Raamatun kertomus pienestä Mooses - lapsesta.

PRINSESSA LÖYTÄÄ LAPSEN

Mooses oli hyvin pieni poika lapsi.
Hänen äitinsä rakasti häntä ja piti häntä sylissään.
Hänen isänsä rakasti häntä ja taputteli hänen pulleita poskiaan.
Mirjam - sisko rakasti häntä ja lauloi hänelle iloisia lauluja.
Pikkuveli rakasti häntä ja kutitteli hänen pieniä varpaitaan.
Koskaan ei ole ketään lasta rakastettu enemmän kuin Mooses - lasta.

Mutta sen maan kuningas, jossa Mooses eli, oli paha mies.
Hän sanoi apulaisilleen:
"Heittäkää kaikki poikalapset jokeen."
"Oi, ei, ei !" äiti sanoi ja piti Mooses - lasta lujemmin sylissään.
"Me emme koskaan salli kenenkään heittää lastamme virtaan", isä sanoi.
"Ei, ei koskaan, ei koskaan!" Mirjam sanoi.
Pikkuveli pudisti päätään:"Ei!"

"Me piilotamme lapsemme", äiti sanoi.
Mutta Mooses - lapsi ei halunnut olla piilossa koko päivää - hän itki ja itki.
Mirjam pelkäsi, että kuninkaan miehet kuulisivat.
"Sh! Sh! Mooses - lapsi", hän kuiskasi, mutta Mooses huusi sitä kovemmin.
"Oi, mitä me voisimme tehdä?" Mirjam kysyi.
"Me teemme korista veneen Mooses - lapselle ja kätkemme hänet kaislikkoon joen rantaan", äiti sanoi.
He solmivat pienen tiiviin korin ja sivelivät sen piellä, ettei se vuotaisi.
Äiti pani siihen pehmeän tyynyn.
Ja sitten hän pani Mooses - lapsen pehmeälle tyynylle.

Aikaisin seuraavana aamuna - niin aikaisin ettei pikkuveli vielä ollut herännyt - äiti ja Mirjam ottivat pienen korin, missä Mooses - lapsi oli, ja menivat joelle.
He laskivat sen kellumaan veteen. 




Korkeat kaislat estivät koria lipumasta virran mukana.
Äiti jätti Mirjamin vartioimaan sillä aikaa, kun hän meni kotiin rukoilemaan Jumalaa, että Hän suojelisi hänen lastaan.
Aurinko paistoi lämpimästi.
Vieno tuuli puhalsi.
Vesi keinutti pientä venettä.
Mooses - lapsi piti keinumisesta.
Hän vaipui syvään uneen.

Mirjam piiloutui joen rannalla oleviin pensaisiin.
Hän tarkkaili korista tehtyä venettä, kun se keinui sinne tänne veden pinnalla.
Mutta kuunnelkaa?  Joku on tulossa.
Oi! Oi! Oi! Itse kuninkaan tytär tuli sieltä hovineitoineen joelle kylpemään.
Näkisikö hän pienen veneen?
Heittäisikö hän Mooses - lapsen jokeen?
Kuninkaan tytär tuli lähemmäksi ja lähemmäksi. Hän pysähtyi joen partaalle ja osoitti pientä venettä.




"Mene hakemaan tuo kori minulle", hän sanoi hovineidolleen.




Kuninkaan tytär nosti kannen.
"Oi, mikä ihastuttava lapsi!" hän sanoi.
"minä haluan hänet ikiomakseni."
Mirjam tuli juosten. Hän niiasi kuninkaan tyttärelle.
"Haenko lapselle hoitajan?"
"Hae", kuninkaan tytär sanoi "hae hoitaja pitämään huolta lapsesta minua varten."
Mirjam niiasi jälleen, ja sitten hän juoksi kotiin niin nopeasti kuin hän vain saattoi.
"Äiti, äiti! Tule, tule!"
Kuninkaan tytär löysi Mooses - lapsen. Hän haluaa hänelle hoitajan. Hän pitää meidän lapsestamme. Hän ei salli kenenkään heittää häntä jokeen."

Äiti ja Mirjam kiiruhtivat joelle. Siellä seisoi kuninkaan tytär Mooses - lapsi sylissään. Lapsi itki - hän pelkäsi vierasta tätiä.
"Ota lapsi ja hoida hänet minulle niin minä maksan siitä sinulle palkan." Kuninkaan tytär sanoi.
Äiti ojensi käsivartensa ottaakseen lapsen. Mooses - lapsi hymyili ja piti ylhäällä käsiään.
Kuninkaan tytär sanoi äidille: "Pidä tätä lasta minua varten, kunnes hän on iso poika."
Äiti otti Mooses - lapsen ja lähti kulkemaan polkua ylös.
Hän oli onnellinen saadessaan lapsensa kotiin. Nyt hänen ei tarvinnut kätkeä häntä enää. 
Mirjam oli niin onnellinen, että hän hyppi ja lauloi.
Mooses - lapsi nauroi ja jokelsi. Hän oli myös iloinen.
Isä ja pikkuveli odottivat heitä. Pikkuveli hyppeli ylös ja alas ja heilutti Moosekselle.

Kun kaikki oli turvallisesti kotona jälleen, he polvistuivat kaikki rukoukseen Mooses - lapsen kehdon ympärille - isä, äiti, Mirjam ja pikkuveli.
"Kiitos sinulle, Jumala", isä rukoili, "kiitos, että sinä suojelit lastamme." 

(Lastenkirja sarja: Uskollisia ystäviä) 




Tässä sama lasten ohjelmana: Vauva korissa: https://www.tv7.fi/vod/player/30770/

tiistai 20. maaliskuuta 2018

NASTA RAAMIS

NASTA RAAMIS
http://www.tv7.fi/vod/player/26108/
 10 min.

Jumala loi taivaan
Kun Jumala aloitti luomistyön, hän taisi käyttää paljon sinistä väriä.

Nasta raamis

Kuvittaja ja opettaja Mila Lehtonen kertoo ihmeellisiä Raamatun tositarinoita piirtäen ja maalaten. Hänelle pitävät seuraa koiraneidit Nasta ja Pinni.



Jumalan kuva, minäkö?

Oletko enemmän äidin vai isän näköinen?
Vai oletko perinyt jonkun piirteen isovanhemmiltasi?
Se ainakin on varmaa, että Sinä olet Jumalan kuva.

Raamatun ensilehdillä kerrotaan ihmisestä erikoinen asia. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja kaltaisekseen. Ihminen on siis jollakin tavalla samanlainen kuin Jumala.
Mitähän tämä tarkoittaa? Kuva muistuttaa jollakin tavalla kuvattavaa. Jos piirrät kuvan koirastasi, kuva ja koira muistuttavat toisiaan enemmän tai vähemmän. Valokuva on vieläkin tarkemmin koirasi näköinen. Jos ihminen on Jumalan kuva, hänessä täytyy olla jotakin samanlaista kuin Jumalassa. Mitähän se voisi olla?
Ihminen on ainakin kahdella tavalla Jumalan kaltainen. Ensinnäkin, ihmisellä on taju oikeasta ja väärästä samoin kuin Jumalalla. Mutta Jumalalla tuo taju on täydellinen. Siksi hänestä käytetään laatusanaa hyvä. Jumala on hyvä siinä mielessä, että hän tietää mikä on oikein ja hän toimii aina niin.
Ihminen ei tiedä oikeaa ja väärää yhtä selvästi. Joskus se saattaa hämärtyä miltei täysin. Teen jotakin, josta tajuan vasta jälkeenpäin, että se oli väärin. Toisinaan teemme tietoisesti väärin. Tiedän, ettei näin pitäisi toimia, mutta silti teen niin. Omatuntomme ei siis toimi täydellisesti. Silti se on meissä oleva Jumalan kuva. Voisimme ajatella, että omatunto on eräänlainen leima, jonka Luoja on painanut meihin.
Jos omatunto puuttuisi…
On tosi hyvä, että meillä on omatunto. Kuvitellaanpa hetki, mitä tapahtuisi, jos meillä ei olisi sitä. Silloin kaikki varastaisivat ja valehtelisivat aina kun siitä on itselle hyötyä enemmän kuin haittaa. Jos vaikka unohtaisit koulussa lapaset käytävän naulakkoon, joku ottaisi ne sieltä saman tien. Kaupassa ihmiset tunkisivat tavaroita taskuihinsa eivätkä maksaisi niistä lainkaan.
Jos meillä ei olisi omaatuntoa, emme auttaisi niitä jotka tarvitsevat apua. Jos joku liukastuisi ja katkaisisi jalkansa, kukaan ei pysähtyisi auttamaan. Kaikki menisivät ohi, koska emme tajuaisi, että pulassa olevaa on autettava.
Kaikkein pelottavimmat kuvitelmat liittyvät valtioiden välisiin suhteisiin. Ilman omaatuntoa suuret ja vahvat valtiot hyökkäisivät pienempien kimppuun ja tekisivät niistä orjiaan. Näinkin on tapahtunut maailman historian aikana. Ihmiset ovat tainnuttaneet omantuntonsa niin, ettei se estä tekemästä suuren luokan pahuuksia.
Onneksi useimmiten omiatuntoja kuunnellaan. Maailman valtiot antavat toistensa elää rauhassa. Lisäksi rikkaat maat ajattelevat, että heillä on erityinen velvollisuus auttaa köyhempiä maita. Omatunto on siis yksi ihmiskunnan kalleimmista aarteista. Sen ansiosta voimme elää rauhassa toistemme kanssa. Hyvä, että Jumala on painanut kuvansa meihin.

Kuva puhuu
Toinenkin ominaisuus tekee meistä Jumalan kuvia. Se on kyky puhua Jumalalle eli rukoilla.
Tätä kannattaa selittää vertauskuvan avulla. Oletetaan, että yrittäisit kertoa koirallesi huolistasi. Ymmärtäisiköhän hauva sinua? Se ehkä tajuaisi jotakin tunnetilastasi, mutta se ei ymmärtäisi puhettasi. Ihminen ja koira ovat nimittäin niin erilaisia olentoja. Ne ajattelevat ihan eri tavalla ja siksi ne eivät ymmärrä toistensa viestejä kovinkaan hyvin. Sen sijaan koirat ymmärtävät hyvinkin toisia koiria. Samoin ihmiset ymmärtävät toisiaan.
Kun sinä puhut Jumalalle, hän kuulee ja ymmärtää. Tämä johtuu siitä, että sinä olet Jumalan kuva. Olet sen verran samanlainen kuin Jumala, että puheyhteys voi syntyä.

Kalliit kuvat
Jumalan kuvana olemisesta seuraa joukko ihmeellisiä asioita. Koska olemme Jumalan kuvia, olemme hänelle erityisen rakkaita. Olemme ikään kuin hänen perheväkeään. Tästä syystä kutsummekin häntä taivaalliseksi isäksi. Ja me olemme hänen lapsiaan.
Koska jokainen on Jumalan kuva, jokaisella on samanlainen ihmisarvo. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla maailman ihmisillä on samanlainen oikeus elämään, toimeentuloon, turvallisuuteen ja oikeus päättää omista asioista. Ihmisten tasa-arvo perustuu siis siihen, että jokainen on Jumalan edessä yhtä kallis ja rakas.
Jos meillä on samanlaiset oikeudet, on meillä myös samat velvollisuudet. Kaikkien ihmisten on pyrittävä rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Kenelläkään ei ole erityislupaa olla joskus epärehellinen. Tämäkin johtuu siitä, että jokainen on samalla tavalla Jumalan kuva.
Jumalan kuvana oleminen on siis tosi upea asia. Sitä tosin ei aina tule ajatelleeksi. Mutta kun sitä miettii tarkemmin, täytyy oikein hihkaista: Sinä olet Jumalan kuva, onneksi olkoon!
https://www.karikuula.com/187 



maanantai 19. maaliskuuta 2018

LAPSEN KANSSA



Lapsen kanssa
(klikkaa kuvaa suuremmaksi)

Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän koskisi heihin. Opetuslapset moittivat tuojia,  mutta sen huomatessaan Jeesus närkästyi ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse." Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä. (Mark. 10:13–16)











Kuusi lasta puun alla

Rukous syntyvän lapsen puolesta

Pyydämme siunaustasi niihin perheisiin,
joissa odotetaan lasta.
Kiitos uuden elämän ihmeestä.

Varjele syntyviä lapsia kaikelta pahalta ja
kaikilta vaaroilta. Anna viisautta, voimaa ja
taitoa syntyvää lasta ja hänen äitiään hoitaville.

Tue heitä, jotka toiveistaan huolimatta eivät ole voineet saada lasta. Lohduta heitä, jotka ovat joutuneet kokemaan lapsen menettämisen surun.
Sinä, joka itse synnyit ihmiseksi äidistäsi Mariasta, kuule meitä.
Aamen

Anna lapselle elämänrohkeutta

Jumala, minun käteni eivät yllä suojelemaan lastani hänen matkoillaan. Kristus, kulje sinä lapseni kanssa juuri nyt. Anna rukousteni saavuttaa hänet ja siunata sinun läsnäolollasi.
Anna hänelle rohkeutta valloittaa maailmaa ja voimaa irottautua kodin turvasta. Anna samalla harkintaa ja viisautta ottaa vastuuta itsestä ja toisista ihmisistä.
Jätän oman pelkoni ja ahdistukseni sinulle uskoen, että sinä olet minun ja lapseni turva ja apu.
Aamen.

Päivähoidon alkaessa

Kiitos ihmisistä,
jotka hoitavat lastani.
Rakas Vapahtaja, anna lapseni löytää syli,
kun hän tarvitsee hoivaa.

Anna hänen päiväänsä iloisia hetkiä ystävien
ja yhteisten puuhien parissa,
varjele häntä.

Siunaa ihmisiä, jotka lastani hoitavat.
Anna meille kaikille kärsivällisyyttä ja rakkautta,
niin että sinun lämpösi ja huolenpitosi
ympäriöisivät lastani hänen teillään.

Aamen.

Kun pelottaa mennä kouluun

Rakas Jeesus, minua pelottaa mennä kouluun. Jeesus, lähetä tänä päivänä vierelleni joku, joka puolustaisi minua ja jonka kanssa voisin puhella ja nauraa yhdessä.
Jos siellä koulun pihalla on joku muukin yksinäinen, auta meitä löytämään toisemme. Kiitos, että voin kertoa sinulle myös tämän asian.
Aamen.










Lasten omat rukoukset


piirros3
Samuel (6-v.)
Rakas Jeesus, autathan etten pelkää pimeässä.
Outoja ääniä pelästyn, olethan ihan tässä.
Yö on sinulle kirkasta ja valosi aina loistaa,
ota mua pientä kädestä,
se kaiken pelkoni poistaa. Severi (12-v.)
piirros5
Vilma-Leena
Jeesus mua suojele heikkoa pientä lasta,
voimallasi varjele hukkaan joutumasta. Silja (9-v.)
piirros4
Elsa (5-v.)
Rakas Jeesus varjele ja siunaa ihmisiä maailman,
auta että kodin saa jokainen taivahan. Silja (9-v.)
piirros1
Crista (8-v.)
Rakas Jeesus siunaa meitä, anna meille enkeleitä.
Siunaa meitä kaikkia, myöskin kissa Maikkia. Sanni (9-v.)
piirros2
Touko (9-v.)
Tule Jeesus lapses luo, armos, siunaukses suo.
Tue pientä horjuvaa, johda tietä oikeaa. Sanni (9-v.)

Rakas taivaan Isä,
joskus minua pelottaa.
Kuuletko sinä silloinkin,
kun kuiskaan rukouksen ihan hiljaa?
Tai rukoilen vaan mielessäni enkä ollenkaan ääneen?
Kun pelottaa oikein paljon, tuntuu kuin vatsaan sattuisi.
Toisinaan taas, kun pelottaa,
tuntuu kuin palelisin niin, että ihan tärisee.
Rakas taivaan Isä,
onhan se sinun enkelisi sillin lähelläni,
vaikka minä en näekään sitä?
Kun pelottaa, voisin silti ajatella,
että olen ihan turvassa siipien suojassa.
Aamen.

Iltarukouksia

Minä lapsi pienoinen

Minä lapsi pienoinen, aamuin illoin rukoilen.  Pienet kädet yhteen liitän, Taivaan Isää aina kiitän.  Suojaa meitä kaikkia, pieniä ja suuria.  Amen
Levolle lasken Luojani
Levolle lasken Luojani, armias ole suojani.  Sijaltain jos en nousisi, taivaaseen ota tykösi.

***
Rakas Jeesus
Rakas Jeesus siunaa meitä, anna meille enkeleitä.  Siivillänsä meitä peitä, ethän meitä koskaan heitä.  Amen

***
Sylihisi Jeesus rakas
Sylihisi Jeesus rakas nukkua mun taasen suo.  Enkelisi kaitsijaksi käske vuoteheni luo.  Ota hellään huomaasi vanhempani rakkahat, siskot, veikot jotka kanssain kasvavat.  Amen

***
Rakas Taivaan Isä
Rakas taivaan Isä, silmäs meihin luo.  Rakkautta lisää, lahjojasi suo.  Anna taivaan valo rintaan jokaisen.  Kylvä siemen jalo lasten sydämeen.  Amen

***
Isä lasten armias
Isä lasten armias, kaitse mua pienoistas.  Kussa, kunne kulkenenkin, turvanain on Herran henki. Amen

***
Tule Jeesus lapses luo
Tule Jeesus lapses luo, armos, siunaukses suo.  Tue pientä horjuvaa, johda tietä oikeaa.  Amen

***
Jeesus lasten auttaja
Jeesus lasten auttaja, varjele mua vaaroista.  Mikä liekin matka mulla, onnen ohjat ain on sulla, suo mun luokses tulla. Amen

***

Kaksi iltarukousta Laila Hietamies-Hirvisaaren kirjoista:
” Rakas Jumala, taasen on ilta, yö joutuu ja nukuttaa, surut lievitä vanhemmilta ovat taas ne murheissaan.  Koko maailman kansoja siunaa.  Kotieläimet läävässä makkaa ne lempiät kiltit nii rakas Jumala tähtien takkaa näjet niijenki huoneisii uni rauhaisa kaikille anna.   Amen”
”Ilta jo joutuu, kädet yhteen liitän, päivästä tästä Isää taivahan kiitän.  Varjele yöllä, uni rauhaisa anna, vaarojen tullen minut turvahan kanna.  Taivahan Herra, ota pyyntöni vastaan tiijän sen varmaan, ei Isä unhoita lastaan.  Lapsen oma enkeli, ole yöllä ympärillä,  päivällä pään päällä.  Katso kultasilmilläsi, peitä kultasiivilläsi.  Amen”

***

Pienelle lapselle tietoa tärkeämpi on tunne, sanattomat viestit, rakastavat katseet, syli ja suoja.  Kaiken sen avulla voimme konkreettisesti osoitttaa Jumalan armoa ja rakkautta tavallisen arjen keskellä ja siunata lapsemme tai lapsenlapsemme levollisille yöunille.

torstai 15. maaliskuuta 2018

TÄNÄÄN HALUAN KERTOA ...

Tänään haluan kertoa ja tuoda tänne tosi tarinan, pienestä Jussi pojasta, joka oli todellinen Jumalan pieni evankelista:

 
Jussi Havukainen – Unohtumaton pikku evankelista

Jussi Havukaisen syntymä oli erikoinen. Hän syntyi vuonna 1984 lääkärilakkoa uhmaten. Synnytysosastolla oli kiireinen viikonloppu, mutta silti Jussi tuli maailmaan lauantaina. Syntyessään Jussi oli aivan sininen ja veltto ja hänet kiidätettiin elvytykseen. Ei mennyt kuitenkaan kuin hetki, kun Jussi voi jo oikein hyvin. Hänet kastettiin kotona ja hän sai nimekseen Jussi Heikki. Papin kastaessa Jussia hän alkoi nauraa ääneen. Siinä pappi ihmetteli, mikähän vesselistä mahtaisi tulla. Jussin perheeseen kuuluivat myös isä Kalevi, äiti Ulla, isoveli Petri, isosisko Minna ja pikkusisko Mia. Samana vuonna perhe muutti Kuopion Kelloniemestä Riistavedelle.
4-vuotiaana Jussi sai Riistaveden seurakunnasta syntymäpäiväkortin, jossa enkeli suojeli kahta pientä lasta. Jussia kuva kiinnosti kovasti ja hän ihmetteli, miten enkeli voi suojella noin vaikeassa paikassa. Äiti koetti selittää pojalle jotain itsekään ymmärtämättä.
Elokuussa vuonna 1988 äiti kuitenkin oppi jo paremmin kertomaan enkelin tehtävästä, kun hän itse sai oppia tuntemaan Jeesuksen.
Syksyllä perhe sai lainaksi Uuden testamentin kasettisarjan. Jussi kuunteli niitä innolla useita tunteja päivässä. Äiti aivan pelkäsi, että Jussi kuluttaisi jonkun kasetin puhki. Niinpä hän osti Jussille omat kasetit. Isä luki iltaisin lasten raamattua ja Jussi piti siitä todella paljon. Mikään satukirja ei ollut hyvä. Jussille kelpasi vain Raamattu. Uusi testamentti oli ehdottomasti hänen lempikirjansa. Usein, kun hän meni nukkumaan, hän laittoi kasetin pyörimään ja sitä kuunnellessaan hän nukahti.
Kerran Jussi ajeli siskonsa Mian kanssa pyörällä. He kuulivat, kuinka läheisellä leikkipaikalla oleva poika kiroili. Jussi meni pojan luo ja sanoi hänelle: ”Älä kiroa, et pääse taivaaseen. Tunnusta syntisi. Jeesus pesee sinun syntisi pois ja sinusta tulee Jeesuksen oma. Olet verellä pesty ja taivaskelpoinen.” Jussin näin puhuessa isommat pojat eivät voineet olla hänelle vihaisia, silla niin ovelaksi he hänet kokivat.
Jussi täyttyi Pyhällä Hengellä 5-vuotiaana. Vuonna 1989 seuroissa Saunaniemen vanhalla kansakoululla nuori tyttö Itävallasta sanoi: ”Tämä sana on jollekin. Kenet minä lähetän? Lähetä minut.” Siitä alkoi Jussin työ. Hän oli innokas julistamaan evankeliumia tutuille ja tuntemattomille. Samana keväänä Saarijärven koululla oli Roger Larsson pitämässä kokousta, jossa Jussi oli perheensä kanssa mukana. Eräs ystävä vei Jussin lenkkarit siunattavaksi ja Roger siunasi kengät tietämättä kenen ne olivat. Hän sanoi, että nämä ovat pienen evankelistan alttiuden kengät, mutta hänen työaikansa on lyhyt.

Päiväkotielämää

Jussin päiväkotiaika oli vaikeaa, hänen ei ollut koskaan tarvinnut olla vieraassa hoidossa. Mutta kun äiti joutui leikkaukseen eikä isä voinut jäädä häntä hoitamaan kotiin, joutui Jussi lähtemään aamuisin hoitoon. Itku oli sydäntä särkevää hänen jäädessä sinne. Kuitenkin Jussin sydämestä pulppusi riemu siitä, että sai olla Jeesuksen oma. Päiväkodissa ruokapöydässäkin hän lauloi: ”Lähde Jumalaan pulppuaapi, virta Herran täynnä on.” Kun Jussi ei malttanut olla hiljaa, hänet laitettiin keittiöön syömään.
Eräänkin kerran Jussi oli kotona syömässä hoitolasten kanssa, niin äiti ihmetteli, miksi Jussi ei syö. Asiaa Jussilta kysyttäessä hän itku silmässä sanoi, että ruokaa ei ollut siunattu. Äiti pyysi Jussia siunaamaan ruoan. Jussi siunasi: ”Pienet, suuret ihmiset Taivaan Isa suojelee. Siunaa meitä kaikkia, kerhossa ja kotona ja töissä.” Tämä oli Jussin tapa siunata pöydänantimet.

Jussin julistustyötä

Jussilla oli ihmeellinen tapa julistaa. Kerran eräs tuttu mies tuli käymään ja poltti tupakkaa. Siihen Jussi sanoi: ”Kuulehan, etkö sinä tiedä, ettei saisi polttaa tupakkaa. Sinun ruumiisi on Pyhän Hengen temppeli. Jumala on luonut sen terveyttä varten ja vain tätä aikaa varten, jota elämme. Ei sinun omilla voimilla tarvitse lopettaa kaljan juontia ja tupakan polttoa, vaan Jeesus antaa sinulle uuden mielen ja halun.” Mies suuttui Jussille silmittömästi. Eihän mies varsinaisesti Jussia kohtaan suuttunut, vaan Jeesusta. Mutta Jussilla oli kyky rakastaa ihmisiä. Hän halusi tämänkin miehen tietavan, että Jeesus rakastaa häntä.
Jussi kantoi mukanaan pientä laukkua, jossa oli erilaisia Jeesuksesta kertovia lappuja, joita hän mielellään jakoi ihmisille. Kylällä kulkiessaan Jussi katseli ihmisiä syvällisesti. Hän näki ihmisten silmistä, ketkä olivat Jeesuksen omia. Kerran Jussi sanoi kirjastonhoitajalle: ”Sulla on raskas olo.
Haluaisin kertoa sinulle Jeesuksesta. Hän antaa sinulle voimaa.” Jussi jutteli myös naapurin pojan, Nikon, kanssa Jeesuksen rakkaudesta, mutta pian se kuitenkin kiellettiin häneltä. Jussi keksi pukea päälleen Jeesus elää -paidan ja niin hän meni Nikon luo. Hän halusi todistaa vaikka ilman puhetta. Jussi oli usein hädissään niistä lapsista, joille hän oli kertonut Jeesuksesta. Hän tuskaili, kuinka löytäisi uudelleen sen pojan, jolle hän oli puhunut Jeesuksesta. Joidenkin lasten hän koki selvästi olevan kylvötyön alla. Jussi rukoili myös vauvan puolesta, jolla oli sydänvika, ja tyttö todella parani ilman lääketieteellistä hoitoa.
Kerran Jussin kummisetä, iso Jussi, tuli Jussin kotiin saunomaan. Saunaa odotellessa Jussi kiipesi tyytyväisenä kummisedän syliin ja kummisetä kysyi Jussilta: ”Mitenkäs se iso poika syliin tulee?” Jussi vastasi siihen: ”Niin, minä olen jo kasvanut isoksi, kun et ole pitkään aikaan käynyt.” Tovin istuttuaan Jussi virkkoi: ”Kummisetä, oletko sinä uskossa?” Kummisetä meni aivan hiljaiseksi ja sitten vastasi: ”No, omalla tavallaan.” Siihen Jussi heti tokaisi: ”Ei riitä omalla tavallaan, vaan pitää uskoa Jeesukseen niin, että pääsee Taivaaseen. Muuten ei pääse!”

Evankelistan kärsimyksiä

Jussi sai karsia, että oli puhunut Jeesuksesta. Eräänä talvena hän oli naapurinpojan, Nikon, kanssa tekemässä lumipalloja. He keksivät kairata palloon reiän ja Niko kehotti Jussia katsomaan reiästä. Jussi oli kuuliainen, ja kun hän katsoi reikään, Niko tökkäsi silloin siihen harjan varrella. Se osui Jussin silmään ja siitä tuli verta ja vettä. Hänet jouduttiin viemään ambulanssilla sairaalaan. Lääkäri tutki silmää ja ihmetteli, miten suuri varjelus pojalla oli ollut. Silmän pinnalla oleva sarveiskalvo oli rikki kuudesta kohtaa, mutta ei onneksi syvemmältä, joten näkö ei mennyt. Lääkehoito riitti. Jussi halusi kaikesta huolimatta antaa Nikolle kuitenkin anteeksi. Antoihan Jumalakin anteeksi meille, oli Jussin perustelu. Jussi kertoi myös Nikon äidille, kuinka Jumala oli lähettänyt enkeleitä varjelemaan häntä.
Myöhemmin keväällä pojat olivat leikkimässä sokeaa. Niko oli ”silmä” ja Jussi sokea. Niko talutti Jussia ja palotikkaat tuli eteen. Niko käski Jussin kumartua ja nousta sitten nopeasti ylös. Jussi teki, kuten kaskettiin, mutta kun hän nousi, pää osui tikkaisiin. Verta valuvana hän juoksi äidin luo. Äiti pesi pojan verisen pään ja löysi otsasta ison haavan. Jussi sanoi, että ei Niko tiennyt hänen olevan niin nopea, Jussihan oli noussut kuin salama. Hän halusi antaa kaverille anteeksi, niin ei tule paha mieli. Lisaksi hän sanoi, että kerrotaan Herran parantaneen otsani, ei siinä ole kuin pieni reikä.

Mini otan palvelijani kotiin

Jussin äidille tehtiin useita leikkauksia. Niinpä kotona puhuttiin myös kuolemasta ja sielun kuolemattomuudesta. Jussi oli vakuuttunut, että uskovan ihmisen sielu siirtyy Jumalan luo. Äiti kertoi pojalleen, että yleensä vanhemmat kuolevat ensin. Mutta Jussi sanoi kuolevansa ennen äitiä. Äiti ei ymmärtänyt, mitä Jussi tarkoitti.
Vuonna 1990 Jussi oli perheensä kanssa Kaavilla eräässä tupakokouksessa ja siellä eräs sisko sai sanan Herralta: ”Minä otan palvelijani kotiin, mutta minä annan teille voiman kestää.” Jussin vanhemmat miettivät silloin, että kukahan näistä ihmisistä kuolee. Selvää oli se, että joku pääsee Taivaaseen.
Eräänä yönä, keväällä 1991, Jussin äiti puhui unissaan: ”On vain vähän aikaa.” Isa kuuli tuon ja vastasi: ”On vielä vuosi aikaa.” Aamulla äiti kysyi isältä, että mistä hän tietää, että on vuosi aikaa, sillä hän muisti unensa. Isä vastasi, että Taivaalla oli valtavan suuret tulinumerot: 1992. Vanhemmat olivat tavattoman iloisia, sillä he luulivat, että Herra hakee omansa Taivaan kotiin, pois tästä maailmasta. Keväällä Jussi halusi liittyä kirkkoon, koska hän ei ollut minkään seurakunnan jäsen. Niin Jussi meni äitinsä kanssa papin puheille ja äidin liityttyä kirkkoon Jussikin paasi seurakunnan jäseneksi ja hän oli tyytyväinen.
Eräänä päivänä töissä ollessaan Jussin isä kuuli omin korvin, kun Herra kysyi häneltä: ”Kalevi, miltä sinusta tuntuisi, jos sinulta vaadittaisiin pois oma lapsi? Minusta on tuntunut paljon pahemmalta, kun olen uhrannut oman poikani teidän puolestanne, että teillä olisi iankaikkinen elämä.”
Viikkoa myöhemmin Jussi halusi, että Mia-siskon synttärit vietetään kaksi viikkoa aikaisemmin, koska perheen oli tarkoitus lähteä Kolmårdenin eläintarhaan. Ja niin ne vietettiin.

Torstai oli se päivä

20.7.1992 Jussi oli äitinsä kanssa Jussin kaverin, Jaakon, kotona käymässä, kun kahvirukouksessa Jussin äiti sanoi Jaakon äidille: ”Torstaipäivä tulee olemaan sellainen päivä, jota sinäkään et tule unohtamaan.” Illalla Jussin vanhemmat miettivät, mikä ihmeen merkkipäivä torstai on. He eivät keksineet siihen selitystä ja unohtivat sen.
Torstaina 23.7.1992 puolen päivän jälkeen Jussi lähti Jaakon luokse leikkimään, mutta tuli hetken päästä takaisin ja sanoi äidilleen: ”Äiti, älä ole minulle vihainen, jos en tänään muista tulla ajoissa kotiin, sillä tänään minun on ehdottomasti oltava Jumalan sanan kuulossa. Heippa.” Niin hän lähti Jaakon luo.
Samana päivänä klo 16.30 Jussin isä oli ajamassa töistä kotiin, kun ambulanssi tuli vastaan pillit huutaen. Hän ajatteli, että nyt on jollakin todella hätä. Kotona äiti kertoi, että Jussi ei ole tullut vielä Jaakon luota kotiin syömään. He lähtivät hakemaan Jussia. Heidän tultuaan Jaakon kodin pihalle Jussin äiti näki poikansa pyörän nurmikolla kumollaan ja sanoi: ”Jussi on hukkunut!” Isä suuttui ja sanoi: ”Hulluksiko olet tullut, kun tuommoista puhut.” Jaakko oli kalpeana isänsä vieressä pitäen isästään kiinni. Jussin isä kysyi, että missä Jussi on. Jaakko ei puhunut mitään ja isänsä totesi Jussin menneen varmaan kotiin. Jussin isä kertoi, että he ovat juuri tulleet kotoa ja Jussi ei ollut siellä. Hän jatkoi, että lähdetään sinne, missä pojat olivat, sillä täytyyhän poika löytää.
He ajoivat rannalle. Isa näki jo kaukaa sinisen paidan järvessä kellumassa. Kahden metrin päässä laiturista, missä Jussi-poika makasi, vettä oli vain nilkkaan asti. Isä nosti poikansa järvestä. Tämä oli isän elämän raskain tehtävä, vaikka Jussi olikin vain pikkupoika. Hän kantoi pojan makasiinin terassille. Ulla-Äiti alkoi itkemään. Samalla laiturilla oli lääkäriperhe menossa veneelleen. Mies juoksi auttamaan ja niin alkoi Jussin elvyttäminen. Jussin isoveli tuli paikalle ja hälytti ambulanssin. Ambulanssia ei ollut paikalla, koska se oli viemässä 12-vuotiasta Olli-poikaa sairaalaan. Se oli sama ambulanssi, joka oli tullut Jussin isää vastaan tuntia aikaisemmin. Olli oli ajanut polkupyörällä pakettiauton perään, lentänyt takaikkunasta sisään ja mennyt tajuttomaksi.
Ambulanssissa Olli oli tullut tajuihinsa ja kertonut, miten enkelit veivät hänet iljettävien olentojen ohi kolmanteen taivaaseen, Taivaan portille. Olli olisi halunnut mennä sisälle, mutta kirjurienkeli oli sanonut: ”Sinun aikasi ei ole vielä tullut. Sinut täytyy laittaa takaisin maan päälle.” Olli näki, kun kaksi enkeliä talutti pientä valkopukuista poikaa ja ääni sanoi: ”Jussi Havukainen sisälle.” Ja Jussi laskettiin yksin portista sisään.
Sama Ollia kuljettanut ambulanssi lähti niin pian kuin ennätti hakemaan Jussia Riistavedeltä sairaalaan. Ambulanssin tulo viipyi niin, että Jussin veli kävi hälyttämässä ambulanssin uudelleen ja lopulta ambulansseja tuli kaksi peräkkäin. Viimeksi lähtenyt oli saanut ensin lähteneen kiinni, koska autoilijat eivät olleet antaneet tietä. Jussin elvytys kesti kolme tuntia. Ensiapuryhmä, joka tiesi, kuka on tulossa, oli päättänyt, etteivät lepää ennen kuin Jussi on elvytetty. Se oli vain ihmisten päätös ja Jumalalla oli toisenlaiset suunnitelmat: Jussia ei saatu elvytettyä, vaan hän kuoli. Sairaalan ensiavussa Jussin isä ei voinut muuta kuin huutaa: ”Kiitos Herra, että otit palvelijasi kotiin.” Hän ei olisi pystynyt niin tekemään, ellei Pyhä Henki olisi häntä auttanut.
Kun vanhemmat tulivat illalla kotiin, he tajusivat, että tänään on se torstaipäivä, joka ei tule koskaan unohtumaan. Illalla kotona ääni sanoi äidille: ”etsi Jussin laukku!” Kun laukku löytyi naulakosta, ääni kehotti avaamaan sen. He avasivat ja näkivät sen olevan aivan tyhjä. Kaikki traktaatit oli jaettu. Evankelista oli tehnyt työnsä loppuun.

Hautajaiset

Sitten koitti hautajaispäivä, 31.7.1992. Hautajaisväki kuunteli kellojen soittoa, kunnes kirkkoon tuli sähköhäiriö; valot sammuivat ja kellot eivät enää soineet. Vain aidot kynttilät alttarilla paloivat. Kirkossa oli hiiren hiljaista; kukaan ei edes hiiskahtanut. Muutaman minuutin kuluttua sähköt palasivat ja kellot soivat taas. Herra oli järjestänyt palvelijalleen kunnianosoituksen näyttämällä, että Hän on kaiken takana. Päivä oli inhimillisen ikävän päivä, mutta samalla ilon päivä, koska Jussi oli päässyt Taivaan kotiin, jonne me olemme vasta matkalla. Jussin perheessä huomattiin illalla, että tämä päivä oli Jussin Mia-siskon syntymäpäivä, jota juhlittiin Jussin toiveesta jo aikaisemmin.

Hautakivi

Vuotta myöhemmin Jussin isä käveli perheen mökillä metsässä, kun jokin tarttui hänen nilkkaansa kiinni ja hän kaatui. Hän ihmetteli, mikä hänen jalkaansa tarttui ja päätti tutkia asian. Hän raapi sammalia maasta, kunnes sormet osuivat kiven kulmaan. Isä näki, että se on jokin vaalea ja hän kampesi kiveä ylös. Hän huomasi sen olevan vajaa kymmenen senttimetriä paksu, seitsemänkymmentä senttimetriä leveä, sileä ja väriltään valkoinen. Isa oivalsi heti, että siinä on Jussin haudalle kivi, sillä Jussi oli kerännyt eläessään valkoisia kiviä.
Hän halusi itselleen myös uuden nimen. Nimeä etsittiin allakastakin, mutta sieltä ei löytynyt sopivaa, johon olisi nimi vaihdettu. Raamatussa Ilmestyskirjan toisessa luvussa puhutaan, kuinka Jeesus lupaa antaa sille, joka voittaa, valkoisen kiven ja siihen kirjoitettuna uuden nimen, jota ei tiedä kukaan muu kuin sen saaja. Niin Herra järjesti tämänkin asian.

Pikku Jussin lempilaulu

Sateenkaaren kaarisiltaa juosta tahtoisin
kaikki kauniit värit purkkiin laittaisin,
niin en tehdä voi, Jumala kun loi, kaarensa
taivahalle. Sateenkaari, sateenkaari meitä
muistuttaa, kuinka rakastava on Isa Jumala.

Pikku Jussin elämän opetus

Jussin elämästä me voimme oppia että täällä maan päällä kahdeksanvuotiaskin voi olla evankelista ja johdattaa ihmisiä Jeesuksen luokse. Toivon että tämän kirjan kautta Herra voisi olla rohkaisemassa kaikkia uskovia kristilliseen kasvatukseen. Tavoitteena olisi, että jo aivan pienet lapset, 4 – 5 vuotiaat voisivat olla kertomassa Jeesuksesta ikätovereilleen. Siksi pyydän että mietit ja rukoilet, mikä on sinun paikkasi lähetettynä ja Jeesuksen seuraajana. Ainakin voit rukoilla, ja myös jakaa tätä kirjasta eteenpäin.
Ole siunattu.
Päivö Parviainen


 

maanantai 12. maaliskuuta 2018

ISÄN RAKKAUSKIRJE




Isän Rakkauskirje
Jumala rakastaa sinua!

Hän on Isä, joka haluaa kaikkea hyvää lapsillensa ja hän haluaa turvata lapsiensa tulevaisuuden. Hän rakastaa sinua ja hän odottaa sinua luoksensa. Katso ja lue mitä hän haluaa sanoa sinulle: Isän Rakkauskirje!


Lapseni...

Et ehkä tunne minua, mutta minä tiedän kaiken sinusta. Ps. 139:1

Tiedän milloin istut ja milloin nouset.  Ps. 139:2
Tunnen kaikki sinun tiesi.  Ps. 139:3
Olen laskenut kaikki pääsi hiuksetkin.  Matt. 10:29-31
Tein sinut minun kuvakseni.  1. Moos. 1:27
Minussa sinä elät, liikut ja olet.  Ap.t. 17:28

Sillä sinä olet minun lapseni.  Ap.t. 17:28
Tunsin sinut jo ennen syntymääsi.  Jer. 1:4-5
Valitsin sinut, kun suunnittelin luomakuntaa.  Ef. 1:11-12
Et ollut vahinko.  Ps. 139:15-16
Kaikki sinun päiväsi on kirjoitettu minun kirjaani.  Ps. 139:15-16

Päätin tarkkaan, milloin synnyt ja missä asut.  Ap.t. 17:26
Sinä olet ihme, suuri ihme.  Ps. 139:14
Kudoin sinut kokoon äitisi kohdussa.  Ps. 139:13
Saatoin sinut maailmaan syntymäpäivänäsi.  Ps. 71:6
Ne, jotka eivät tunne minua, ovat antaneet minusta väärän kuvan.  Joh. 8:41-44
En ole kaukainen enkä vihainen vaan täydellinen rakkaus.  1. Joh. 4:16

Ja haluan antaa sinulle ylen määrin rakkauttani  1. Joh. 3:1
Vain siksi, että olet minun lapseni ja minä olen Isäsi.  1. Joh. 3:1
Tarjoan sinulle enemmän kuin maallinen isäsi koskaan kykenisi.  Matt. 7:11
Sillä minä olen täydellinen Isä.  Matt. 5:48
Kaikki hyvä, mitä saat, tulee minulta.  Jaak. 1:17

Minä olen sinun huolenpitäjäsi ja täytän kaikki tarpeesi.  Matt. 6:31-33
Suunnitelmani sinun tulevaisuutesi varalle on aina ollut täynnä toivoa.  Jer. 29:11
Minä rakastan sinua ikuisella rakkaudella.  Jer. 31:3
Ajatukseni sinua kohtaan ovat lukemattomat kuin hiekanjyväset meren rannalla.  Ps. 139:17-18
Minä iloitsen sinusta laulaen.  Sef. 3:17

En koskaan lakkaa tekemästä sinulle hyvää.  Jer. 32:40
Sillä sinä olet minun aarteeni.  2. Moos. 19:5
Haluan koko sydämestäni ja sielustani palauttaa asemasi lapsenani.  Jer. 32:41
Ja tahdon näyttää sinulle suuria ja ihmeellisiä asioita.  Jer. 33:3
Jos etsit minua koko sydämestäsi, löydät minut.  5. Moos. 4:29
Iloitse minussa, ja annan sinulle, mitä sydämesi toivoo,  Ps. 37:4

Koska juuri minä olen antanut sinulle ne toiveet.  Fil. 2:13
Voin tehdä sinulle enemmän kuin osaat edes kuvitella,  Ef. 3:20
Sillä olen suurin rohkaisijasi.  2. Tess. 2:16-17
Olen myös Isä, joka lohduttaa sinua kaikissa murheissasi.  2. Kor. 1:3-4
Kun sydämesi on särkynyt, olen lähelläsi.  Ps. 34:18
Kannan sinua sylissäni niin kuin paimen kantaa lammastaan.  Jes. 40:11

Kerran tulee päivä, jolloin pyyhin silmistäsi kaikki kyyneleet. Ilm. 21:3-4
Ja otan pois kaiken sen tuskan, jota olet kärsinyt maan päällä.  Ilm. 21:3-4
Olen Isäsi ja rakastan sinua aivan kuin poikaani Jeesusta.  Joh. 17:23
Jeesuksessa rakkauteni sinuun tulee ilmi.  Joh. 17:26
Hän on olemukseni täydellinen kuva.  Hepr. 1:3
Hän tuli osoittamaan, että olen puolellasi, en sinua vastaan,  Room. 8:31

Ja kertomaan, etten pidä kirjaa synneistäsi.  2. Kor. 5:18-19
Jeesus kuoli, jotta sinä ja minä voisimme tehdä sovinnon.  2. Kor. 5:18-19
Hänen kuolemansa oli lopullinen osoitus rakkaudestani sinua kohtaan.  1. Joh. 4:10 Annoin kaiken, mitä rakastin, saadakseni sinun rakkautesi.  Room. 8:31-32
Jos otat vastaan Jeesuksen, otat vastaan minut.  1. Joh. 2:23

Eikä mikään enää erota sinua minun rakkaudestani.  Room. 8:38-39
Tule kotiin, ja järjestän taivaassa kaikkien aikojen juhlat.  Luuk. 15:7
Olen aina ollut ja tulen aina olemaan Isä.  Ef. 3:14-15
Kysyn sinulta: haluatko olla lapseni?  Joh. 1:12-13
Minä odotan sinua.  Luuk. 15:11-32


Rakkaudella, Taivaallinen Isäsi   
Kaikkivaltias Jumala



                                                        https://www.youtube.com/watch?v=cxbbYMKsGvQ



499Jumalan kämmenellä
Pirkko Halonen 1968



1.
Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton.

2.
Jumala meitä kutsuu
nyt suojaan turvaisaan.
Jumala meitä kutsuu
ja kantaa voimallaan.
Milloinkaan ei hän hylkää,
lastensa kanssa hän on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton.



 

Isä meidän -rukous

isa_kadet_1 
Jumala tahtoo, että rukoilemme.
Siksi Jeesus opetti meille Isä meidän -rukouksen.
Siihen on koottu tärkeät asiat, joita saamme Jumalalta rukoilla. Samalla pyydämme, että osaisimme elää niin kuin Jumala tahtoo.
Isä meidän, joka olet taivaissa.
Jumala on taivaallinen Isämme. Hän tietää mitä tarvitsemme ja haluaa tehdä meille hyvää.
Voimme rohkeasti puhua Jumalalle ja luottaa siihen, että hän kuulee rukouksemme.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Jumala on suuri ja pyhä. Hän on luonut kaiken ja hänellä on kaikki valta. Silti saamme lähestyä pyhää Jumalaa.
Jumala tahtoo, että kunnioitamme häntä ja kiitämme kaikesta hyvästä, mitä hän on tehnyt. Tällä tavalla pyhitämme Jumalan nimen.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Jumalan valtakunta tarkoittaa sitä, että Jumala on kaikkialla ja saamme elää Jumalan kanssa. Kun uskomme Jeesukseen, kuulumme Jumalan valtakuntaan.
Maailmassa on paljon pahaa. Jumala on kuitenkin rakkaus. Siksi rukoilemme, että Jumalan valtakunta näkyisi elämässämme. Silloin luotamme Jumalaan ja kerromme Jumalasta toisille ihmisille.
Taivaassa näemme Jumalan valtakunnan täydellisesti.
Tapahtukoon sinun tahtosi
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Jumalan tahto on, että me uskomme Jeesukseen ja rakastamme lähimmäistämme. Siihen me pyydämme voimaa Jumalalta.
Rukoilemme, että Jumalan tahto toteutuisi meidän elämässämme. Aina emme ymmärrä kaikkien asioiden ja tapahtumien tarkoitusta. Silti saamme luottaa Jumalan rakkauteen ja hänen hyvään tahtoonsa.
Anna meille tänä päivänä
meidän jokapäiväinen leipämme.
Kaikki hyvä tulee Jumalalta. Hän haluaa pitää huolta kaikista ihmisistä.
Jokapäiväinen leipä tarkoittaa kaikkea mitä tarvitsemme, esimerkiksi ruokaa, vaatteita, kotia, terveyttä ja ystäviä.
Saamme kiittää kaikesta, mitä meillä on. Samalla meidän tulee auttaa heitä, joilla ei ole jokapäiväistä leipää.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Jumala antaa kaikki pahat tekomme anteeksi, koska Jeesus kuoli ristillä. Saamme kiittää siitä Jumalaa.
Jumala tahtoo, että mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat tehneet meille pahaa.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
Unohdamme helposti Jumalan. Olemme usein itsekkäitä ja teemme pahaa toisille ihmisille.
Kiusaus on halua tehdä näitä Jumalan tahdon vastaisia asioita. Jumala ei aina poista kiusauksia, mutta hän antaa meille voimaa kestää ne.
Siksi rukoilemme, että Jumala antaa meille uskoa ja rakkautta.
vaan päästä meidät pahasta.
Elämässä on pahoja ja ikäviä asioita. Itsekin aiheutamme tuskaa toisille ihmisille ja Jumalalle.
Vain Jumala voi vapauttaa meidät pahan vallasta. Saamme luottaa siihen, että kerran taivaassa kaikki paha on poissa.
Sillä sinun on valtakunta ja voima
ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.
Jumala on tehnyt koko maailman. Hän on kaikkein voimakkain ja mahtavin. Siksi saamme rukouksessa turvata häneen.
Saamme luottaa Jumalaan silloinkin, kun emme itse jaksa tai osaa rukoilla.
Aamen tarkoittaa: ”Kyllä, näin tapahtuu varmasti.”
Jumala tietää, mitä me tarvitsemme.




https://www.youtube.com/watch?v=NtRv3cpLlxM&t=16s  Pikku Saaran Isä Meidän Rukous


 

JEESUS SIUNAA LAPSIAS