PITKÄ PAKOMATKA 7

Pitkä pakomatka
 (Lasten paras ystävä, kirja jatkuu..)

Beetlehemistä Egyptin kautta Nasaretiin

Kuningas Herodes, joka oli tietäjiltä saanut kuulla, että Beetlehemissä oli syntynyt uusi juutalaisten kuningas, vihastui kovin. Hän kokosi luokseen neuvonantajansa ja piti heidän kanssaan salaisen kokouksen.
Mutta Jumala näki kuningas Herodeksen hankkeet ja lähetti suojelusenkelin kuninkaan kokoukseen ja sanoi hänelle:
- Kun saat tietää, mitä kuningas Herodes aikoo, niin mene ja ilmoita se Joosefille. Olen valmistanut hänelle, Marialle ja Jeesus - lapselle turvapaikan Egyptin maalla.
Niin suojelusenkeli lensi Jerusalemin kaupunkiin Herodeksen kokoukseen. Ja hän näki kaikki vihaiset miehet, mutta kukaan heistä ei nähnyt häntä, ja hän kuuli heidän keskustelunsa, mutta he eivät kuulleet hänen siipiensä suhinaa.
Kuningas Herodes puhui närkästyneenä ja sanoi neuvonantajillensa:
- Tietäjät ovat minut pettäneet, sillä he ovat varmasti liittoutuneet uuden kuninkaan kanssa valtakuntani ja valtaistuimeni tuhoksi. Mutta niin ei saa tapahtua. Uuden kuninkaan on kuoltava. Mutta koska emme tiedä, kuka hän on, tapettakoon kaikki poikalapset Beetlehemistä ja koko sen ympäristöltä, kaksivuotiaat ja nuoremmat. Sotapäällikkö, mene ja toimi käskyni mukaan.

Sotapäälikkö nousi ja kumarsi ja lähti toteuttamaan julman kuninkaan käskyä.
Viattomat poikalapset Beetlehemissä ja koko sen ympäristössä nukkuivat sinä yönä rauhallisesti kehdoissa ja äitinsä rinnoilla, eikä kukaan äideistä aavistanut, että sotamiehet olivat marssimassa Jerusalemista Beetlehemiin.
Ainoastaan Joosefille ilmestyi suojelusenkeli unessa ja sanoi:
- Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin ja ole siellä siihen asti, kuin sinulle sanon, sillä Herodes aikoo etsiä lasta surmatakseen hänet.

Niin hän nousi, otti yöllä lapsen ja hänen äitinsä ja lähti Egyptiin.
Mutta suojelusenkeli seurasi heitä pimeillä ja vaarallisilla vuoristoteillä, talutti aasia ja ohjasi sitä kuilujen ohi. Ja hän verhosi siivillänsä äitiä ja Jeesus-lasta, kun yön kylmät tuulet heitä ahdistelivat.
Ja kun he tulivat erämaahan, jossa aurinko paahtoi, oli hän heille varjo helteessä ja yöllä hän peitti heidät viittansa alle ja karkotti kauas kaikki uhkaavat erämaan pedot.
Niin he pääsivät enkelin varjeluksessa Egyptin maalle, jossa Joosef rakensi perheellensä pienen kodin, ja suojelusenkeli  ympäröi sen siivillänsä.
Mutta kun Herodes oli kuollut, niin katso, Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille Egyptissä ja sanoi:
-Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja matkusta Israelin maahan, sillä ne ovat kuolleet, jotka väijyivät lapsen henkeä.
Niin Joosef nousi, otti lapsen ja hänen äitinsä ja meni Israelin maahan.

Mutta kun hän kuuli, että Arkelaus hallitsi Juudeaa isänsä Herodeksen jälkeen, pelotti häntä mennä sinne. Ja hän sai unessa Jumalata ohjauksen ja lähti Galilean alueelle.
Ja sinne tultuaan hän asettui asumaan kaupunkiinsa, jonka nimi on Nasaret, jotta toteutuisi, mitä profeettain kautta on puhuttu:
- Hän on nimitettävä Nasaretilaiseksi.
Kun he olivat saapuneet Nasaretiin, palasi suojelusenkeli takaisin Herransa tykö ja kumarsi ja sanoi:
- Olen johdattanut heidät sanasi mukaan Beetlehemistä Egyptin kautta Nasaretiin.

Jatkuu .....

LAPSEN SUUSTA ...

Lapsen suusta

Ihanaa maanantaita. On lasten sutkautusten aika.

”Autoilimme perheen kanssa hautausmaan ohi. Hetken päästä takapenkiltä kuului 4-vuotiaan pojan ääni: ”Iskä, tuonne on tapettu paljo ihmisiä.”

HautuumaaKätevästiTäyteen

”Näytin tyttärenpojalleni mainoskuvani. Hän kysyi kuka tässä on, sanoin, että mummi, etkö tunne. Hän tokaisi: ”Et sinä ole kuvassa!” Kysyin, että no miksen. Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: ”Sulla ei ole tässä ryppyjä!”

Mummi 

 ”Isi ja mietteliäs viisivuotias poika olivat matkalla kauppaan. ”Isi, mikä se on semmoinen leppäkeihäs?” Isiä hymyilytti, koska hän arvasi jo mistä oli kysymys vaimonsa tuntien: ”Mistä sä semmoisen sanan kuulit?” ”No kun äiti sanoi, että se ei tykkää, kun me pelleillään ruokapöydässä ja kohta me lennetään siitä kuin leppäkeihäät!” ”No olitteko kunnolla?” ”Pakko, kun ei tiedetty, mikä se on.”

R

”Poikani
 perheessä luetaan aina ruokarukous, joten lapsenlapseni rukoili: ”Kiitos tästä päivästä, kiitos, kun mulla ei ole mitään huolia, iskä on vankilassa. Kiitos, että saan olla kotona, Aamen.” Poikani on pappi, joten hän käy myös visiiteillä vankiloissa.”

Mummi

”Puolisoni oli viimeisillään raskaana. Veljeni 3,5-vuotias poika laittoi lasten stetoskoopin puolisoni vatsalle ja kuunteli mitä sieltä kuuluu. Kysyin, mitä oli poika kuullut. Poika vastasi, että oli kuullut hirveät itkupotkuraivarit. Tähän oli tietysti kysyttävä, miksi siellä vatsassa oli sellaiset itkupotkuraivarit. Naamaansa väräyttämättä vastasi, että serkkuvauva on vihainen, kun ei pääse vielä pois sieltä vatsasta. Oli siinä pidettävä oma pokkansakin kurissa siihen asti, että poika poistui huoneesta.”

Kohta isä taas

”Olimme lähdössä kotiin mökkiviikonlopun jälkeen. Sanoin miehelleni, että hän saa käydä kaupassa, kun minä en kehtaa tämän näköisenä mennä. Poikani katsoi minua silmät pyöreinä ja sanoi, että ainahan sä olet tuollaisen näköinen.”

Pörröpää

”Piirsimme tyttäreni kanssa lattialla vahakankaan päällä, kun kissamme käveli alustalle. Kysyin tyttäreltäni, että tulikohan kisukin piirtämään. Kaksivuotias tyttäreni valaisi minua vastaamalla, että ei kissoilla ole käsiä vaan tassut. Ei ne osaa piirtää. Nauru pääsi, kun niin hölmöjä kyselin.”

Pikkuvanha

”Olin lähdössä juhliin ja tälläydyin tunteja näyttääkseni joltain muulta kuin normaalilta homssuiselta itseltäni. Poikani oli taloyhtiömme keskipihalla leikkimässä muiden lasten kanssa, ja paikalla oli myös useita tuttuja aikuisia. Ajattelin, että en kehtaa mennä tällingissä kekkuloimaan pihalle, mutta halusin kuitenkin moikata poikaani ennen lähtöä. Jäin siis sivummalla ja viittilöin poikani hyvän ystävän luokseni. Pyysin häntä hakemaan poikani, johon hän vastasi: ”Juu sopii, mutta kuka sä oot?”

 Homssu

 Lapsen suusta Aurinkoista alkuviikkoa ja hymy huulille lasten sutkautuksilla.
”Olimme lasten kanssa kylässä. Emäntä oli tehnyt meille täytekakun. 5-vuotiaan tyttäremme kakkulautanen tyhjeni ensimmäisenä. Silloin emäntä pyysi tytärtä ottamaan lisää kakkua. Tytär kohotti päätään, loi silmäyksen ympärilleen ja totesi: ”Eipä tuo näytä maistuvan muillekaan!”

Äiti

”Menimme syksyllä myöhään mökille lämpimän kesän jälkeen. Silloin 4-vuotias poikamme juoksi äkkiä saunalle ja otti vaatteet pois ja hyppäsi järveen. Poika nousi kyllä nopeasti ylöskin ja tokaisi mummolle vihoissaan, että miksi et ole lämmittänyt vettä!”

MK

”Kaksospoikani, silloin 3 vuotta, tokaisi kaupan kassaneidille kovaan ääneen: ”Yksi tinssi tanssi, kiitos!” Siinä sai kyllä itse pidättää naurua ja edelleenkin nyt 7-vuotiaina pojat muistaa tuon. Eikä edelleenkään osata sanoa, mitä tuo tarkoittaa, sillä pojilla oli kaksosten tapaan oma kielensä.”

Kaksosten salakieli

”Ulkomailla asuessamme pidimme suomea ”salakielenä”. Eräänä päivänä pienessä tuppukylässä, paikallisessa Superissa tyttäreni tokaisi kovalla äänellä suomeksi: ”Katso äiti, tuolla naisella on aivan kauhea tukka!” Kassalla edessämme oleva nainen kääntyi ympäri ja sanoi: ”Hienoa, kun kuulen suomea täällä kaukana Budapestistä, missä olen opiskellut suomea jo viisi vuotta!” Salakieli loppui siihen.”

Ulkosuomalainen

”Lapsuudenkaverini sisko kirjoitti aikoinaan kouluaineeseen, että äitini on paljon poissa kotoa iltaisin, koska hän on yleinen nainen. No, äiti toimi monissa yhdistyksissä luottamushenkilönä ja joutui olemaan paljon pois kotoa. Tämä siis 60-luvulla.”

iiiii

”Asuin Irlannissa, ja olin jäänyt edellisvuonna yllättäen leskeksi. Olimme matkustamassa junassa silloin viisivuotiaan tyttäreni kanssa. Vastapäätä istui miellyttävännäköinen vaaleatukkainen, sinisilmäinen mies. Tyttäreni alkoi suomeksi ruotia hänen ulkonäköään: ”Katso äiti sillä on vaalea tukka ja siniset silmät, mutta sen parta on ruma. On sillä vähän mahaakin, mutta sen pusakka on makee!” Mies ei sanonut mitään. Vähän ajan kuluttua tyttö julisti: ”Kun äiti otat uuden isin, niin tuon näköinen olisi kiva!” Siinä vaiheessa miehen pokka petti ja hän sanoi suomeksi: ”Olen erittäin imarreltu, pikkuneiti!” Siitä on nyt 28 vuotta, olemme olleet naimisissa 27 vuotta ja asumme nykyään Suomessa. Pikku ”amor” on jo itsekin äiti.”

Kohtalo?

”Olin noin 2-vuotiaan lapsenlapseni hoitajana eräänä päivänä. Ulos mennessämme katsoin itseäni eteisen peilistä ja harmittelin vyötäröni seudulle tullutta ylipainoa. Lapsi osoitti pienellä sormellaan vatsaani ja sanoi: ”Vauva” Minä siihen kiiruusti vastaamaan, ettei mummolla nyt enää vauvoja vatsassa ole, taitaa olla vain ilmaa.”

Mummeli

”Omat vanhempani olivat alkoholin kohtuukäyttäjiä eivätkä koskaan käyttäneet alkoholia lasten nähden. Kun joskus alle kymmenenvuotiaana olin ulkomaanreissulla ja äitini oli katselemassa Tax Free -myymälässä likööreitä, pillahdin itkuun ja sanoin hänelle kovaan ääneen: ”Älä osta niitä, sinusta tulee alkoholisti” Minä kun olin nähnyt valistusvideoita, joissa kaikki alkoholinkäyttäjät oli leimattu alkoholisteiksi. Äitini nolostui, koska kaupassa oli muitakin, jotka olivat varmaan kuulleet kommenttini ja jätti liköörit ostamatta. Kyllä häntä selkeästi harmitti kovasti, kun jäi edulliset liköörit maistamatta.”

Tuli mieleen

KUNINKAAN TÄHTI 6

KUNINKAAN TÄHTI
(Lasten paras ystävä; Kirja jatkuu..)

Kaukana itäisillä mailla asui kolme viisasta miestä, jotka tiesivät kaikki asiat taivaan alla.
Eräänä yönä he olivat tapansa mukaan tutkimassa taivaan tähtiä. Mutta kun he katsoivat taivaalle, heidät valtasi suuri hämmästys ja he sanoivat toisillensa:
- Katsokaa, veljet, uusi tähti on syttynyt!
- Se on kuninkaan tähti, suurempi ja kirkkaampi kaikkia muita tähtiä. Suuri kuningas on tänä yönä syntynyt maailmaan.
- Juudean maa, sorrettu kansa, on vihdoinkin saanut oman kuninkaansa, sillä siihen suuntaan kuninkaan tähti näyttää viittaavan.

Näin puhelivat viisaat tietäjät keskenänsä ensimmäisenä jouluyönä, jolloin Jeesus syntyi Juudean Beetlehemissä. Ja he sanoivat toisilleen:
- Lähtekäämme nyt ja kumartakaamme juutalaisten kuningasta ja viekäämme hänelle lahjoja.
Kun aamu valkeni ja tähtien valo himmeni, he valjastivat kamelinsa, ottivat lahjoja mukaansa ja lähtivät itäisiltä mailta. Ja he saapuivat Jerusalemiin, jossa julma Herodes hallitsi Juudean maata.
Niin he kääntyivät Jerusalemin asukkaitten puoleen ja kysyivät heiltä:
- Missä on äsken syntynyt juutalaisten kuningas? Sillä itäisillä mailla me näimme hänen tähtensä ja olemme tulleet häntä kumartamaan.
Kun kuningas Herodes sen kuuli, hämmästyi hän ja koko Jerusalem hänen kanssaan. Ja hän kokosi kaikki kansan ylipapit ja kirjanoppineet ja kyseli heiltä, missä Kristus oli syntyvä. He sanoivat hänelle:
- Juudean Beetlehemissä, sillä näin on kirjoitettu profeetan kautta: ... Ja sinä Beetlehem, sinä Juudan seutu, et suinkaan ole vähäisin Juudan ruhtinasten joukossa, sillä sinusta on lähtevä hallitsija, joka on kaitseva minun kansaani Israelia.".
Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luokseen ja tutkiskeli heiltä tarkoin, mihin aikaan tähti oli ilmestynyt. Ja hän lähetti heidät Beetlehemiin sanoen:
- Menkää ja tiedustelkaa tarkasti lasta, ja kun sen löydätte, niin ilmoittakaa minulle, jotta minäkin tulisin häntä kumartamaan.

Kuultuaan kuninkaan sanat viisaat tietäjät lähtivät matkalle, ja katso, tähti, jonka he olivat itäisillä mailla nähneet, kulki heidän edellään, kunnes se tuli sen paikan päälle, jossa lapsi oli, ja pysähtyi siihen. Nähdessään tähden he ilostuivat suuresti.
Niin he menivät huoneeseen ja näkivät lapsen ynnä Marian, hänen äitinsä. Ja he heittätyivät maahan ja kumarsivat häntä, avasivat aarteensa ja antoivat hänelle lahjoja: kultaa ja suitsuketta ja mirhaa. 

Ja saatuaan Jumalalta unessa ohjauksen, etteivät palaisi Herodeksen luo, menivät he toista tietä takaisin omaan maahansa.
Mutta kuninkaan tähti loisti taivaalla yhä edelleen muita kirkkaampana, kun he jälleen olivat tutkimassa pitkän matkansa jälkeen taivaan tähtiä.

kirja jatkuu myöhemmin ... 

VANHUKSET NÄKIVÄT VAPAHTAJAN 5

VANHUKSET NÄKIVÄT VAPAHTAJAN
( kirja; osa 4)

Ja katso, Jerusalemissa oli mies, nimeltä Simeon. Hän oli hurskas ja jumalinen mies, joka odotti Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen päällänsä.
Ja Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ollut näkevä kuolemaa, ennenkuin oli nähnyt Herran Voidellun.
Näin Simeon oli odottanut Herran tuloa jo monta vuotta.
Ja hänen jalkansa väsyivät, niin että hänen oli vaikea kulkea pyhäkön portaita ylös ja alas, ja hänen kätensä vapisivat, sillä hän oli käynyt vanhaksi.
Mutta Pyhän Hengen ääntä hän kuunteli tarkasti, vaikkei hän enää jaksanut joka päivä käydä Herran pyhäkössä. Hän ei Jumalan lupausta epäuskossa epäillyt, vaan oli varma siitä, että Pyhä Henki oli hänelle ilmoittava, minä päivänä Herran Voideltu oli saapuva pyhäkköön.

Simeon ei odottanut turhaan, sillä eräänä päivänä, kun hän oli tapansa mukaan rukoilemassa, Pyhä Henki puhui hänelle ja sanoi:
- Simeon, Simeon, nyt on lupaus täyttynyt ja temppeliinsä on tullut temppelin Herra, joka on kaikkien kansojen Vapahtaja.
Ja hän tuli Hengen vaikutuksesta pyhäkköön. Ja hänen vaipuneet kätensä ja vapisevat polvensa vahvistuivat, ja hänen nuoruutensa oli uudistettu kuin kotkan, ja hän juoksi kuin nuorukainen kumartamaan Kuningasta.
Kun hän saapui Herran pyhäkköön, laulettiin siellä niinkuin ennenkin ja luettiin pyhiä Kirjoituksia ja uhrattiin Jumalalle uhreja. Ja ihmiset tulivat ja menivät, ja papit toimittivat temppelipalvelusta, eikä kukaan näyttänyt tietävän, mikä suuri juhlapäivä nyt oli tullut, kun Herra Jeesus oli tulossa pyhäkköön.
Kun Simeon seisoi uhrialttarin luona ja kiitti Jumalaa lupauksen täyttymisestä, näki hän miehen, jolla oli pari metsäkyyhkystä ja kaksi kyyhkysen poikaa, ja nuoren äidin, joka kantoi vastasyntynyttä lasta.

Silloin Jumalan Henki osoitti heitä ja sanoi:
- Hän, jota sinun on kumartaminen, on äitinsä sylissä lepäävä lapsi.
Ja kun vanhemmat toivat Jeesus-lasta sisälle tehdäkseen hänelle, niinkuin tapa oli lain mukaan, otti hänkin hnet syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi:
- Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan, sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi, jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä, valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille.
Ja hänen äitinsä ja isänsä ihmettelivät sitä, mitä hänestä sanottiin.
Ja Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidilleen:
- Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi  monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan - ja sinunkin sielusi lävitse on miekka käyvä - että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi.
Ja oli naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli tullut jo iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta ja oli nyt leski, kahdeksankymmenenneljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoten ja rukoillen yötä päivää.
Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja hän puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.

Ja täytettyään kaiken, mikä Herran lain mukaan oli tehtävä, Joosef ja Maria palasivat kotiinsa.
Mutta Simeon ja Hanna jäivät ylistämään Jumalaa pyhäkköön, koska heidän vanhat silmänsä olivat saaneet nähdä Herran Jeesuksen, kaikkien ihmisten Vapahtajan. 

   

Jatkuu .......

ILTARUKOUKSIA

ILTARUKOUKSIA

Minä lapsi pienoinen

Minä lapsi pienoinen, aamuin illoin rukoilen. Pienet kädet yhteen liitän, Taivaan Isää aina kiitän. Suojaa meitä kaikkia, pieniä ja suuria. Amen

Levolle lasken Luojani

Levolle lasken Luojani, armias ole suojani. Sijaltain jos en nousisi, taivaaseen ota tykösi.

***

Rakas Jeesus

Rakas Jeesus siunaa meitä, anna meille enkeleitä. Siivillänsä meitä peitä, ethän meitä koskaan heitä. Amen

***

Sylihisi Jeesus rakas

Sylihisi Jeesus rakas nukkua mun taasen suo. Enkelisi kaitsijaksi käske vuoteheni luo. Ota hellään huomaasi vanhempani rakkahat, siskot, veikot jotka kanssain kasvavat. Amen

***

Rakas Taivaan Isä

Rakas taivaan Isä, silmäs meihin luo. Rakkautta lisää, lahjojasi suo. Anna taivaan valo rintaan jokaisen. Kylvä siemen jalo lasten sydämeen. Amen

***

Isä lasten armias

Isä lasten armias, kaitse mua pienoistas. Kussa, kunne kulkenenkin, turvanain on Herran henki. Amen

***

Tule Jeesus lapses luo

Tule Jeesus lapses luo, armos, siunaukses suo. Tue pientä horjuvaa, johda tietä oikeaa. Amen

***

Jeesus lasten auttaja

Jeesus lasten auttaja, varjele mua vaaroista. Mikä liekin matka mulla, onnen ohjat ain on sulla, suo mun luokses tulla. Amen

***

Kaksi iltarukousta Laila Hietamies-Hirvisaaren kirjoista:

” Rakas Jumala, taasen on ilta, yö joutuu ja nukuttaa, surut lievitä vanhemmilta ovat taas ne murheissaan. Koko maailman kansoja siunaa. Kotieläimet läävässä makkaa ne lempiät kiltit nii rakas Jumala tähtien takkaa näjet niijenki huoneisii uni rauhaisa kaikille anna. Amen”

”Ilta jo joutuu, kädet yhteen liitän, päivästä tästä Isää taivahan kiitän. Varjele yöllä, uni rauhaisa anna, vaarojen tullen minut turvahan kanna. Taivahan Herra, ota pyyntöni vastaan tiijän sen varmaan, ei Isä unhoita lastaan. Lapsen oma enkeli, ole yöllä ympärillä, päivällä pään päällä. Katso kultasilmilläsi, peitä kultasiivilläsi. Amen”

Lasten rukous

Minä lapsi pienoinen, aamuin illoin rukoilen.
Pienet kädet yhteen liitän, Taivaan Isää aina kiitän.
Suojaa meitä kaikkia, pieniä ja suuria.

Pienet, suuret ihmiset,
taivaan Isä suojelet.
Siunaa meitä kaikkia kerhossa ja kotona.

Tule, Jeesus, lapses luo,
armos, siunaukses suo.
Tue pientä horjuvaa,
johda tietä oikeaa.

Kiitos Isä taivaan,
uuden päivän saan,
kiitos puhurista,
tuulen riehakkaan.
Kiitos auringosta,
leikistä ja työstä,
kiitos, Isä taivaan,
päivästä ja yöstä.

Illalla:
Päivän touhut taakse jää, minua jo väsyttää.
Kiitos, että nukkumaan peiton alle mennä saan.
Hyvää yötä, Jumala! Siunaa meitä kaikkia.

Rakas Jeesus siunaa meitä, anna meille enkeleitä.
Siivillänsä meidät peitä, älä meitä koskaan heitä.


 Jaakko työnsi pyöränsä autotalliin ja kantoi juoksukenkänsä ja urhei-lukassinsa sisälle. Hän oli pakahtumaisillaan halusta kertoa äidilleen ja isälleen kaiken 200 metrin juoksukilpailusta koulussa. Hän ei heti tiennyt kuinka aloittaisi, sillä toisaalta hän oli iloinen, mutta toisaalta hieman pettynyt, koska ei ollut sijoittunut niin hyvin kuin oli toivonut. Hän tiesi, että vanhemmat varmasti ymmärtäisivät, miltä hänestä tuntui.
Hän juoksi sisälle ja huusi: ”Arvatkaa mitä?”
”No, miten pärjäsit?” kysyivät äiti ja isä hymyillen.
Jaakko vetäisi nopeasti pronssimitalin taskustaan ja sanoi: ”Tulin kolmanneksi!” Hän kertoi, miten oli juossut niin kovaa kuin oli pystynyt, mutta Jukka ja Petteri olivat päässeet maaliviivalle juuri ennen häntä. Oli hienoa kertoa vanhemmille kaikki yksityiskohdat. Jaakko oli niin onnellinen, kun äiti ja isä halasivat häntä ja kertoivat, kuinka ylpeitä he olivat hänestä.
Tiedät, että on ihanaa, kun joku, kuten vanhemmat tai hyvä ystävä, jolle pystyt puhumaan, kuuntelee sinua ja ymmärtää, miltä sinusta tuntuu. Mutta on yhtä hienoa (tai itse asiassa paljon parempaa), kun voit puhua Jumalalle kaikesta mahdollisesta. Jeesukseen uskova Jumalan lapsi voi jutella Jumalalle milloin vain ja iloita siitä, että Jumalalla on aina aikaa kuunnella. Jumala rakastaa ja ymmärtää täysin, miltä hänen lapsestaan tuntuu. Tiedätkö pienet sarjakuvat, jotka kertovat: ”Onnea on... lämmin halaus” tai ”Onnea on... omistaa hyvä ystävä”? Me tiedämme paremman: ”Onnea on... saada puhua Jumalalle rukouksessa”. Se on totta, eikö olekin?
http://www.teachkids.eu/fi/pdfs/fiteach_pray.pdf

ENSIMMÄISET JOULUVIERAAT 4

ENSIMMÄISET JOULUVIERAAT

(Kirja 📘 osa 4, Lasten paras Ystävä, jatkuu ...)

Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa ja heidän kanssaan oli pieni tyttönenkin lampaita paimentamassa.
Koko päivän hän oli ollut paha omalle lampaallensa, ja oli pistänyt sitä terävällä neulalla, niin että lammas juoksi hätääntyneenä sinne tänne.
Silloin isä huomasi, että tyttönen oli paha lampaalle, ja hän kysyi häneltä ankarasti ja sanoi:
- Tyttönen, miksi sinä teet pahaa lampaalle?
Niin hän piilotti neulan viittansa alle ja vastasi ja sanoi isälle:
- En minä tee mitään pahaa.
Silloin isä vihastui ja tarttui hänen käteensä, ja näki neulan ja ymmärsi kaikki.
Ja tyttönen alkoi itkeä, ja isä oli murheellinen ja sanoi:
- Pahoin olet tehnyt lammastasi ja minua vastaan. Istu nyt ja mieti, mitä sinun on tehtävä.
Niin tyttönen meni itkien ja istuutui lammasportin ääreen ja kaivoi maata tikulla. Ja hänen sydämensä oli hyvin murheellinen, koska hänen lampaansa ei tullut, vaikka hän houkutteli sitä luoksensa.
Yöllä ei tyttönen voinut nukkua, sillä Jumalan ääni, jonka hän oli ennenkin kuullut puhuvan, kuiskasi hänen sydämessään:
- Mene ja pyydä anteeksi pahat tekosi!
Vihdoin hän totteli ja hän nousi ja meni hiljaa lammaslaumaan ja hiipi lampaansa luokse. Mutta kun se kuuli hänen askeltensa äänen, nousi se nopeasti ylös ja juoksi pois.
Tyttönen vaipui maahan ja alkoi katkerasti itkeä.

Juuri silloin tapahtui, että keskellä yötä tuli kirkas päivä, ja koko Beetlehemin kedolle paistoi valkeus, joka oli auringon valoa kirkkaampi.

Tyttönen alkoi vavista, ja hän luuli, että Jumalan tuomio kohtasi nyt häntä hänen pahojen tekojensa tähden.
Mutta samassa hän tunsi, kuinka lammas pakeni hänen turviinsa ja painoi turvallisesti päänsä hänen viittansa alle, ja hän tuli lohdutetuksi.
Ja kaikki paimenetkin heräsivät ja seisoivat hämmästyneinä vapisevan laumansa keskellä.
Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti.
Mutta enkeli sanoi heille:
- Älkää peljätkö, sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on syntynyt tänä päivänä Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa.

Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat: Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto.

Silloin tyttönen ei enää peljännyt ja lammaskin nosti päänsä vittansa alta ja lepäsi tyytyväisenä hänen vieressään.
Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa:
- Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti.
Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä.
Silloin Jumalan ääni puhui tyttösen sydämessä:
- Hän on Vapahtaja, joka antaa lapsillekkin heidän syntinsä anteeksi.
Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta. Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat. Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkiskeli niitä sydämessään.
Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä he olivat kuulleet ja nähneet.
Mutta tyttönen oli muita iloisempi, sillä hän oli saanut pahat tekonsa anteeksi.
Ja lammas piti päätään turvallisesti hänen kädessään.

Tarina jatkuu .......

HEILLÄ EI OLLUT SIJAA MAJATALOSSA 3

HEILLÄ EI OLLUT SIJAA MAJATALOSSA

(Kirja 📘 osa 3; Lasten paras Ystävä, jatkuu ...)

Ja niinä päivinä, että keisari Augustukselta lähti käsky, että koko maailma oli verolle pantava. Niin kaikki, jotka olivat Daavidin huonetta ja sukua, matkustivat kaupunkiin, jonka Beetlehem.
Ja majatalo, joka oli pienen tyttösen koti, täyttyi vieraista. 

Niin Josefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Betlehemiin, sillä hänkin oli Daavidin sukua, panettamaan itsensä verolle Marian, kihlattunsa kanssa. Ja matkasta väsyneinä he saapuivat tyttösen kotiin, mutta hänen äitinsä määräsi heidät talliin, koska heillä ei ollut sijaa majatalossa.

Sinä iltana tyttönen kysyi äidiltään, miksi hän oli vihainen niille väsyneille vieraille? Niin hänen äitinsä vastasi, että he olivat köyhiä ihmisiä, joille tallikin kelpasi asuttavaksi. Mutta tyttönen oli murheellinen ja sanoi, että he olivat kiltin näköisiä. Silloin äiti jätti hänet ja käski hänen nukkua.

Sinä yönä tyttönen valvoi kauan ja mietti, palelivatko nuo kiltit ihmiset kylmässä tallissa. Nukuttuaan hän heräsi ja näki kirkkaan tähden tallin päällä. Silloin hän ajatteli, että varmaan hyvä Jumala oli pannut tähden lämmittämään heitä, ja hänen tuli hyvä olla ja hän nukkui hymyillen.

Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli. Hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen. Ja Beetlehemin tähti loisti lämmittävänä sen seimen yllä, jossa makasi Jeesus lapsi, kaikkien ihmisten Vapahtaja.

Tarina jatkuu myöhemmin ......