KAKSI HIIRTÄ

Lutherin satuja ja opetuksia

 

 

Kaksi hiirtä

Kaupunkihiiri lähti kerran retkeilemään ja tuli maaseudulle maahiiren luokse vieraisille. Tämä kestitti vierastaan parhaimman kykynsä mukaan ja tarjosi jyviä, pähkinöitä, tammenterhoja ja muita maaseudun ja luonnon antimia.

Mutta kopea kaupunkilainen tuumi halveksivasti: Sinä olet köyhä hiiri, miksi haluat elää täällä puutteessa ja yksinkertaisesti. Lähde mukanani kaupunkiin, minä kyllä hankin sinulle ja itselleni kaikenlaisia herkkuja.

Niinpä tuo maalaisserkku seurasi kaupunkilaisvierastaan tämän komeaan ja kauniiseen kaupunkiasuntoon. Saman tien painuttiin heti kellareihin, joissa oli yltäkylläisesti leipää, lihaa, läskiä, makkaraa, juustoa ja muita herkkuja. Kaupunkihiiri kehotteli vierastaan syömään mielin määrin ja kehaisi siinä samassa: Tällaista ruokaa minulla on joka päivä, eikä se lopu koskaan.

Siinä samassa tuli talon renki kellariin kolistellen avaimia kellarin ovessa. Tietenkin hiiret pelästyneinä juoksivat tiehensä. Kaupunkihiiri tunsi paikat ja löysi pian oman kolonsa, mutta maahiiripä ei hätäännyksissään tiennyt, mihin olisi piilottautunut ja juoksenteli hädissään seinää ylös ja toista alas ja joka hetki oli vaara tarjona henkensä menettämiseen. Vihdoin renki lähti kellarista ja hiiret pääsivät rauhaan. Kaupunkihiiri virkkoi: Nyt ei ole taas mitään hätää, jatkakaamme herkuttelua ja voikaamme hyvin.

Tähänpä vastasi silloin maahiiri: Helppohan sinun on noin sanoa, kun tiesit ja helposti löysit oman piilopaikkasi, mutta minä olin vähällä menettää henkeni. Sanon sinulle suoraan, että ole sinä vain rikas kaupunkilainen ja syö makkaraa sekä läskiä. Minä haluan kuitenkin yhä olla köyhä pieni maahiiri ja syödä tammenterhojani. Sinä täällä kaupungissa et ole silmänräpäystäkään vapaa rengeistä, kissoista ja monenlaisista satimista ja kaikki talon asukkaat vihaavat sinua, mutta minä olen kaikista näistä vaaroista vapaa omassa pienessä ja köyhässä majassani.

 

Opetus:

Suurissa vesissä saadaan kyllä suuria kaloja, mutta pienissä vesissä hyviä pikku kaloja; rikkaalla on kylliksi kadehtijoita, murhetta ja muuta harmia.