KOIRA JA LAMMAS

Lutherin satuja ja opetuksia

Koira ja lammas

Kateus

Koira haastoi lampaan oikeuteen leivästä, jonka lammas muka oli lainannut ja jättänyt lainansa maksamatta. Kun tällaista ei kuitenkaan ollut tapahtunut, niin lammas tietysti kielsi asian, jolloin koira turvautui vieraisiin miehiin. Heidät kutsuttiin todistajina oikeuden eteen.

Ensimmäisenä todistajana oli susi, joka sanoi: Minä kyllä tiedän koiran lainanneen lampaalle leipää.

Ilmojen haukka oli niin röyhkeä, että sanoi: Minä olin silloin paikan päällä kun tämä tapahtui.

Kaiken kukkuraksi korppi vielä kähisi lampaalle: Kuinkas julkeat noin hävyttömästi kieltää kaiken.

Ja niin siinä sitten kävi, että viaton lammas joutui oikeuden päätöksellä luovuttamaan päältään villansa maksuksi leivästä, jota hän ei ollut koskaan lainannut.

Mitä edellisestä opimme?

Varo ja karta pahoja naapureita tai muita pahoja ihmisiä. Jos aiot asua ihmisten joukossa, niin varustaudu kärsivällisyyteen, sillä maailman meno on usein sellaista, ettei toinen suo toiselle mitään hyvää.

ILTARUKOUKSIA LAPSEN KANSSA

Iltarukouksia lapsen kanssa

Hyvää yötä, Jeesus myötä
Kiitos tästä päivästä, Se oli kiva!
** 
Päivän touhut taakse jää
minua jo väsyttää.
Kiitos että mennä saan
peiton alle nukkumaan.
Hyvää yötä, Jumala.
Siunaa meitä kaikkia. Aamen.
** 
Nyt vuotehelle vaivun
ja tyynyyn painan pään.
Sinun turviisi Taivaan isä
minä pikkuinen lapsi jään. Aamen.
** 
Iltahetki tullut on.
Sammuu valo auringon.
Päivän touhu taakse jää.
Tyynyyn painuu pää.
Kiitos tästä päivästä,
jokaisesta hetkestä.
Yöllä ole suojana, hoida kaikkia. Aamen.
** 
Levolle lasken luojani, armias ole suojani
jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi. Aamen.
** 
Rakas Jeesus, siunaa meitä.
Anna meille enkeleitä.
Siivillänsä meitä peitä,
älä meitä koskaan heitä. Aamen.
** 
Suojaa, Herra, kotini,
anna sille armosi,
anna olla enkelein
vartijana kodillein. Aamen.
** 
Siunaa Jeesus pientä lasta
katso mua taivahasta.
Suojaa siivin enkelin,
suurin, puhtain, valkoisin. Aamen.
** 
Sylihisi Jeesus rakas nukkua mun taasen suo.
Enkelisi kaitsijaksi käske vuoteheni luo.
Ota hellään huomahasi vanhempani rakkahat,
koti kallis, siskot, veikot, jotka kanssain kasvavat.
Suo mun päivän puuhissani sinun kanssas kulkea.
Sua muistain iltasella ja silmät kiinni sulkea. Aamen.

AASIN VARJO

Lutherin satuja ja opetuksia

Aasin varjo

Eräs mies vuokrasi aasin matkatakseen sillä ratsain. Lähdettiin liikkeelle ja aasin omistaja kulki eläimensä sivulla.

Oli tavallista helteisempi päivä ja aurinko paistoi polttavan kuumana. Matkan jatkuessa tuli aasin selässä istuvalle niin polttavan tuskainen olo, että hän pyysi aasin omistajaa nousemaan aasin selkään, jotta hän puolestaan saisi hiukan vilvoitusta kävellessään siinä aasin ja ratsastajan varjossa eläimen rinnalla. Tähän ei aasin omistaja kuitenkaan suostunut. Hän sanoi vuokranneensa vain aasin, mutta ei aasin varjoa. Siispä matkustajan piti vain istua siellä aasin selässä auringon helteessä ja maksaa tästä nautinnostaan.

Tämä kuvaa maailmaa, joka ei tee mitään maksutta, ei luovuta edes varjoa. Maailma on niin omaa parastaan katsova, että se tahtoo palkan kaikesta.

---

YSTÄVÄN PÄIVÄ ...

                                         HYVÄÄ YSTÄVÄN PÄIVÄÄ! OLETTE RAKKAAT!!!

      Piirrän pahviin sydämen, kauniin, herkän,   punaisen. Sulle ystäväni annan sen kera halauksen lämpöisen.

VARAS

Lutherin satuja ja opetuksia

Varas

Eräänä iltana tuli varas vierasmajaan yöpyäkseen siellä ja tietenkin sopivan tilaisuuden tullen myös varastaakseen. Iltaansa vietti tämä epäluotettava yövieras vierasmajan isännän kanssa istuen ja jutellen.

Pöydällä palavan kynttilän sydän oli palanut karrelle ja kynttilä alkoi kärytä. Kun isäntä huomasi kynttilän käryävän, hän osoitti sitä sormellaan ja huudahti:

- Katso varas, varas tuli! Tällä hän tarkoitti kynttilän liekkiin tullutta varasta - karrelle palanutta kynttilän sydäntä.

Mutta tämäpä sattui vieraaseen, joka todella oli varas. Mies luuli isännän tarkoittavan juuri häntä itseään ja pelästyneenä siitä, että isäntä tiesi hänen olevan varkaan, olisi mielellään lyönyt tätä. Tähän pakotti hänen huono omatuntonsa. Ellei hän olisi ollut varas, niin eivät isännän aivan toisessa tarkoituksessa lausumat sanat olisi sattuneet häneen.

Kenellä on paha omatunto, hän pelkää aina ja alituisesti puhuttavan itsestään.

RAPU

Lutherin satuja ja opetuksia

Rapu

Rapuhan on vesieläin, mutta kun sen teki kovasti mieli nähdä myös maisia maisemia, niin lähti se kerran kävellä tallustelemaan. Tapasi sitten käärmeen, joka rupesi ravun matkatoveriksi ja niin alkoi tämä varsin omalaatuinen vaellus

Käärme kääntyi ja vääntyi kulkiessaan tuhansiin mutkiin ja kiemurteli sinne sun tänne. Rapu, vaikka se onkin monijalkainen, uupui kokonaan yrittäessään seurata moista mutkittelua. Eiväthän ravun pienet jalat jaksaneet tällaisessa menossa kannattaa sen raskasta ruumista ja suurta selkäkuorta ja siksi toisekseen, eiväthän ravun jalat olleet tarkoitettukaan pitempää maalla tapahtuvaa kulkemista varten.

Kyllä rapu matkanteossa uupui ja oli aivan siihen paikkaan läkähtyä, kun matkakumppanukset vihdoin majoittuivat lepäämään rehevän pensaan juurelle. Käärme vetäytyi heti tapansa mukaisesti kerälle, vaipui uneen ja alkoi kuorsata. Rapu oli niin väsynyt, ettei saanut unta, ja käärmeen hirvittävän kovaääninen kuorsaus vei viimeisetkin unen rippeet. Huomauttaakseen käärmeelle sen valtavasta kuorsauksesta rapu työnsi hiljaa toveriaan kylkeen. Käärme kimposi ylös ja puolustaakseen itseään iski rapua niin voimakkaasti selkäkuoreen, että rikkoi hampaansa ja kaatui kuolleena maahan.

Nyt suoristui myös käärmeen ruumis ja siinä se makasi suorana, äänettömänä ja hiljaa. - Voi, sanoi rapu, jospa olisit ollut koko päivän hyvä, niin minäkin olisin voinut helpommin sinua seurata ja matkamme olisi onnistunut.

Hyvä lukija!

Hyvä naapuri ja hyvä lähimmäinen on suuri Jumalan lahja. Kuinka siunattua olisikaan, jos Jumala antaisi meidän kohdata kaikissa toimissamme, kaikilla matkoillamme ja kaikkialla hyviä ja rehellisiä ihmisiä. Huonojen ja vilpillisten ihmisten kanssa ei tulla kauan toimeen. Vilpillinen ja petollinen ystävä, joka vielä koettaa salata petollisuuttaan, on tuhannen kertaa pahempi kuin avoimesti kiukkuaan osoittava vihollinen.

ELÄINTEN PIDOT

Lutherin satuja ja opetuksia

Eläinten pidot

Leijona käski kerran kaikki eläimet pitoihinsa ja valmisti niitä varten kalliin ja ylellisen aterian. Vieraiden joukossa oli sikakin.

Kun kaikki monen monituiset ruuat ja herkut kannettiin esiin ja alettiin aterioida, niin puhkesipa sika kysymään: Onko täällä jätteitä? Se kun on aina tottunut vain jätteitä syömään, niin niitäpä se kyseli täältä pitopöydästäkin.

Samanlaisia ovat ihmiset. Kun saarnaajat heille kirkoissamme ja temppeleissä tarjoavat kaikkein parhaimman ja jaloimman ravinnon: iankaikkisen autuuden, syntien anteeksisaamisen ja Jumalan armon, niin avaavat he suunsa ja huutavat jotain muuta.

"Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä." - Matt. 7: 6.