Rikas nuorukainen
Ja katso, hänen sieltä tielle mennessään, juoksi nuori hallitusmies hänen luoksensa, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä:
- Hyvä opettaja, mitä minun on tehtävä, jotta saisin periä iankaikkisen elämän?
Mutta Jeesus sanoi hänelle:
- Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan muu ole hyvä kuin Jumala yksin. Miksi kysyt minulta, mikä on hyvä? On ainoastaan yksi, joka on hyvä. Mutta jos tahdot päästä elämään sisälle, niin pidä käskyt.
Hän sanoi hänelle:
- Mitkä?
Jeesus sanoi:
- Käskyt sinä tiedät, nämä: .. Älä tapa", .. Älä tee huorin", .. Älä varasta", .. Älä todista väärin", .. Älä riistä keneltäkään mitään", .. Kunnioita isääsi ja äitiäsi" ja Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
Mutta nuorukainen sanoi hänelle:
- Opettaja, tätä kaikkea olen noudattanut nuoruudestani asti, mitä minulta vielä puuttuu?
Kun Jeesus sen kuuli, katsoi hän nuorukaiseen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle:
- Yksi sinulta vielä puuttuu, jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa, ja tule ja seuraa minua.
Mutta kun nuorukainen kuuli tämän sanan, synkistyi hän siitä puheesta.
Hän näki kultaiset sormukset sormissaan ja muisti, että hänen vyöllään oli suuri rahakukkaro, joka painoi paljon, sillä hän oli hyvin rikas, ja hän katseli komeata palatsiaan, joka näkyi ylhäällä vuorella, ja laajoja peltojaan, jotka levittäytyivät viljavina tien kummallakin puolella, ja hän ajatteli: näistä kaikista minä en voi luopua.
Ja kun hän huomasi, että kaikki Jeesuksen seuraajat olivat alhaista kansaa, joitten kädet olivat känsäiset ja raskaan työn leimaamat ja heidän vaatteensa huonot ja repaleiset, niin hän kauhistui tätä kansanjoukkoa, nousi ja meni pois murheellisena.
Silloin Jeesus katsoi ympärilleen ja kun hän näki nuorukaisen menevän pois murheissaan, sanoi hän opetuslapsilleen:
- Kuinka vaikeaa onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä sisälle Jumalan valtakuntaan!
Niin opetuslapset hämmästyivät hänen sanoistaan.
Mutta Jeesus rupesi taas puhumaan ja sanoi heille:
- Lapset, kuinka vaikeaa onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Jumalan valtakuntaan! Totisesti minä sanon teille: helpompi on kamelin mennä neulansilmästä läpi, kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.
Kun opetuslapset sen kuulivat, hämmästyivät he yhä enemmän ja sanoivat toisilleen:
- Kuka niin ollen voi pelastua?
Jeesus katsoi heihin ja sanoi:
- Ihmiselle se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle, sillä Jumalalle on kaikki mahdollista.
Mutta rikas nuorukainen katseli komean palatsinsa ikkunasta pitkin Jerusalemin tietä kulkevaa Jeesusta, joka oli katsonut häneen niin kauniisti ja rakastanut häntä.
Mutta hän pyyhki pois kyyneleet silmistänsä ja paadutti sydämensä kaipauksen, sillä hän ei tahtonut luopua tavaroistaan ja lähteä Jeesuksen seuraajien halveksittuun joukkoon.
Hän kiiruhti synkin katsein työpöytänsä ääreen ja alkoi laskea rahojansa.
Ja kultaisten sormuksien hohtavat jalokivet välkkyivät hänen käsissään, jotka taas saivat vapaasti palvella mammonaa.
jatkuu ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.