Lutherin satuja ja opetuksia
Kurki ja susi
Kun
susi kerran oikein ahnaasti söi saaliikseen saamaansa lammasta, tarttui
lampaanluu poikittain suden kurkkuun, eikä lähtenyt millään siitä pois.
Sudella oli kova tuska ja hätä ja niinpä se lupasi suuren palkinnon ja
hyvän lahjan sille, joka auttaisi hädässä ja saisi luun pois hänen
kidastaan.
Niinpä siihen sitten tuli kurki ja sai kuin saikin nokallaan luun irti ja ulos. Susi oli pelastunut tukalasta tilanteesta.
Nyt kurki tietenkin pyysi luvattua palkintoa, mutta sai kuulla vastaukseksi:
-
Vai tahdot vielä palkintoa. Ole iloinen, etten purrut kaulaasi poikki.
Sinun pitäisi oikeastaan antaa minulle jotain palkkioksi siitä, että
pääsit hengissä kidastani.
Mitä edellisestä opimme?
Joka
haluaa ihmisiä palvella tässä maailmassa, hänen on valmistauduttava
kiittämättömyyteen, sillä yleensä tämä maailma palkitsee vain
kiittämättömyydellä. Niinpä sanotaankin, että jos vapautat jonkun
hirsipuusta, niin tuo vapautettu auttaa kyllä sinut mielellään
hirsipuuhun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.