LUUTA

Lutherin satuja ja opetuksia

Luuta

Viisas mies, jolla oli kolme poikaa, makasi kuolinvuoteellaan. Hän osoitti pojilleen luutaa ja käski heidän murtaa sen kahtia.

Pojat yrittivät, mutta eihän siitä mitään tullut. Paksu varpuluuta pysyi tukevana ja ehjänä, vääntelipä tai taivuttelipa sitä mihin tahansa. Kun he eivät luudalle näin voineet mitään, he keksivät viimein toisen keinon. He hajottivat luudan ja taittoivat varvun kerrallaan ja niin saivat siis luudan murretuksi kahtia.

Nyt isä sanoi pojilleen: Niin kuin tuo luuta koossa ollessaan kesti hyvin teidän murtamisyrityksenne, niin kestätte tekin, jos pysytte yhdessä, sovitte keskenänne ja autatte toinen toistanne. Silloin ei teille tapahdu mitään pahaa. Mutta jos eroatte ja luovutte toisistanne, niin hyvinkin helposti voitte joutua turmioon. Sovulla voidaan vähäinenkin omaisuus säilyttää ja sitä lisätä, mutta riidasta aiheutuvat suuretkin menetykset.

Opetus:

Kolminkertaista nuoraa ei katkaista yhtä helposti kuin kaksinkertaista.