Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. Ja nuorempi heistä sanoi isälleen: .. Isä, anna minulle se osa tavaroista, mikä minulle on tuleva".
Niin hän jakoi heille omaisuutensa. Eikä kulunut montakaan päivää, niin nuorempi poika kokosi kaiken omansa ja matkusti pois kaukaiseen maahan.
Siellä hän hävitti tavaransa eläen irstaasti. Mutta kun hän oli kaikki tuhlannut, tuli kova nälkä koko siihen maahan, ja hän alkoi kärsiä puutetta.
Ja hän meni ja yhtyi erääseen sen maan kansalaiseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen kaitsemaan sikoja. Ja hän halusi täyttää vatsansa niillä palkohedelmillä, joita siat söivät, mutta niitäkään ei kukaan hänelle antanut.
Niin hän meni itseensä ja sanoi: ... Kuinka monella isäni palkkalaisella on yltäkyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään! Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen syntiä tehnyt taivasta vastaan ja sinun edessäsi, enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan, tee minut yhdeksi palkkalaisistasi." Ja hän nousi ja meni isänsä tykö.
Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi. Mutta poika sanoi hänelle: .. Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi, enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan". Silloin isä sanoi palvelijoilleen: .. Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin ja pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa.
"Syökäämme ja pitäkäämme iloa, sillä tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt. Ja he rupesivat iloa pitämään.
jatkuu ..
TUHLAAJAPOIKA : https://www.youtube.com/watch?v=xeC7Hvdbjrc
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.